Search Results for ‘Processing’
Parin viikon aktiivisen näpellyksen perusteella Arduino tuntuu olevan varsin näppärä laite. Vanhalle C- ja Processing-koodarille oli helppoa ruveta käyttämään hyvin tutunoloista ympäristöä, eikä itse laitteen käyttöönotossa kauan nokka tuhissut. Duemilanove olisi vaatinut vielä eri ajurit, mutta kiinakaupasta hankittu 20 dollarin Uno ei tarvinnut edes sitä. Hämmentävintä Arduinossa on ollut se yksinkertaisuus, jolla asioita saa tapahtumaan: itse rajapinta on varsin suppea ja piikkirimasta on suoraviivaista vedellä johtoja porteille ja piireille. Toistaiseksi kokeiluni ovat suuntautuneet kasibittisten tietokoneiden kanssa neuvotteluun, mutta tekisihän tuolla vaikka mitä, jos osaisi. Laitteen ympärillä on maailmalla kovasti kuhinaa ja erilaisia versioita sekä lisäosia saatavilla monenlaiseen käyttöön, kuten vaikkapa Lilypad puettavaan elektroniikkaan. Itselläni korkein kynnys on tällä hetkellä se, että viidentoista vuoden takaiset vastenmieliset sähkötekniikan opinnot eivät riitä kovin pitkälle, eikä edes kunnolla juottaminen ollut aluksi helppoa. Softapuolella asiat ovat tutumpia ja yleensä vähemmän dramaattisia — virheellisen koodin voi aina korjata, mutta väärä kytkentä käräyttää helposti jotain pysyvästi. Kotimaisia kuluttajia palvelevat ainakin Månsteri sekä Paeae.
October 9th, 2011
Here’s a list of code snippets and programming-related projects of mine that might be useful to some fellow beings. Most of them are in C. Feel free to use them as you please unless otherwise noted. I’ve had my fun with them already anyway.
- bin2mzf — A brutal converter from raw binary to Sharp MZ emulator (mzf) files. Probably works only on Unix-like systems since they have real pipes available.
- dirri — Reads a directory and shows its contents in alphabetical order
- Discovering the Panasonic JR-200U — Assorted ramblings and documentation on this forgotten 8-bit computer
- FlashAir Utility, “fa” — For simple command line file uploading/downloading/deleting with Toshiba FlashAir Cards.
- GC Masher — A little program to bruteforce through different GCC command line parameters to produce small executables
- Meifand — Controlling fan speeds on AMT/ME equipped Linux computers.
- MZduino — Fast file transfer from a host computer to a Sharp MZ-700 using an Arduino board
- Joyduino — Emulate a classic Atari 8-bit joystick using this simple circuit+application
- MSXLib — Some possibly useful routines for MSX+SDCC. Get it with svn co svn://www.kameli.net/marq/msxlib
- PETSCII — A Commodore 64/VIC-20/PET/+4 graphics editor based on PETSCII.
- Pixel Polizei — An image converter/checker aimed at retro graphicians.
- png_wrap — Libpng messy to use? Not with this!
- strsep — An implementation of the strsep() function in case your system doesn’t have it
- Syna — A software synth originally made for 4k intros. Several messed-up versions have been used for different purposes during the years. Here’s one in fixed point. More and improved versions on Antti’s 4096 Live page.
- Wavefront — A Wavefront .obj loader and OpenGL viewer. Rather outdated already, but has served me fine during the years and should be very portable.
- writetga — Need the simplest possible way to save pictures from your own C program?
- xm2moddi — A crude xm->mod converter. Written during a train trip 🙂
Several simple Processing sketches with sources can be found on the blog. Most of the demoscene stuff I’ve done during the last ten years is open source. MSX projects are on the Lieves!Tuore pages and the rest on the Fit pages.
October 2nd, 2011
Sain ensimmäisen tietokoneeni, käytetyn Sharp MZ-721:n, joululahjaksi vuonna 1986. MZ-perhe oli saanut alkunsa jo 70-luvun puolella ja 700-sarjan koneet olivat teknisesti varsin pieni kohennus aiempaan arkkitehtuuriin. Yhdysrakenteisuudesta sentään luovuttiin, muistia oli 64 kilotavua ja näyttipä kone kahdeksan väriäkin, mutta toisaalta sama karu merkkigrafiikka ja yksikanavainen sisäinen kaiutin olivat 1982 jo aikansa eläneitä: onhan esim. Commodore 64 samalta vuodelta. Sharp ei ollut maailmalla mikään valtaisa menestys eikä sen enempää Suomessakaan, joten pelitarjonta jäi köyhäksi. Koneen ainoa realistinen käyttötarkoitus oli siis BASIC-ohjelmointi, jonka kautta aukesi edelleen hengissä pihisevä ohjelmointiharrastus.
1991 sain lopulta PC:n, jonka jälkeen Sharp siirtyi normaaliin tapaan hyllyyn pölyttymään. Vaihdoin koneen jopa pois, mutta onneksi sain sen myöhemmin takaisin. 90-luvun puolivälin jälkeen Sharp tuli vastaan lähinnä muuttopuuhissa, kun se piti jälleen johonkin laatikkoon pakata. Samaan aikaan haalin kuitenkin toisen kasibittisen eli MSX:n, jolle tuli tehtyä yhtä sun toista vuosina 1997-1998 ja kymmenen vuoden luovan tauon jälkeen ihan viime aikoinakin.
Assembly 2011:n lähestyessä iski taasen inspiraatio näpeltää Z80:n äärellä. MSX oli luonteva valinta, mutta rima samalla niin korkealla, että viimeisen viikon alkaessa tuotoksen valmistuminen alkoi näyttää jo toivottomalta. Samaan aikaan olin kaivellut Sharpin kaapista ja pikku sivuprojektina kasaillut sill uuden siirtopiuhan. Päähänpiston seurauksena lähdimme Yzin kanssa tekemään projektia sille ja intensiivisen muutaman päivän puurtamisen tuloksena saatiinkin kasaan kelpo tekele: See Sharp. Yksikanavainen ääni ja kiinteä merkkigrafiikka asettivat tiukkoja rajoituksia, mutta juuri ne haasteet olivatkin kaiken a ja o. Paljon aikaa säästyi sillä, että työkalut kuten SDCC olivat jo tuttuja ja MSX:lle aiemmin tehtyjä kirjastoja ym. pystyi käyttämään lähes suoraan.
Nostalgiaa, nostalgiaa, nostalgiaa. Itse laite on 29-vuotias ja minullakin ollut 25 vuotta, joten tässä on tullut tehtyä jonkinlaista aikamatkaa. “Sarppi” sijaitsi suurimman osan ajasta takkahuoneessa, jossa se lepäsi puisen saunajakkaran päällä mustavalkoiseen matkatelevisioon kytkettynä – taisin nähdä koneen värit vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Kasetilta erikseen ladattu S-BASIC ei ollut aikalaisekseen huono, mutta toki varsin hidas. Konekieli vaikutti pitkään hirvittävän vaikealta, vaikka sen mystinen nopeus samalla kiinnostikin pientä pelintekijää. Tänä päivänä työkalut ovat eri maailmasta: C-ristiinkääntäjä inline-assemblerilla höystettynä, Processing ideoiden testaamiseen ja esilaskentaan, make projektin kääntämiseen, Gimp kuvien editointiin ym. Laite on edelleen tasan sama, mutta saman sisällön tekeminen 80-luvun työkaluilla olisi ollut erittäin hankalaa.
August 7th, 2011
This time in English, again, to serve the international readers 🙂 I wrote some scripts to leech the pouet.net database of productions (over 55000 of them!), after which I wrote a Processing sketch to count the statistics, and finally exported the output to NeoOffice to produce some graphs. The following visualizations should be taken with a grain of salt for a number of reasons, but nevertheless, they reveal some interesting developments.
Edit: one more! Production types per year excluding demos.
May 1st, 2011
Nyt ei ole paljon kurjuutta parempaa tarjolla. OS X:n puolella Java-appletteja voi sentään ajaa välttävästi selaimissa, mutta nopeus on heikko – SciMark 2.0:n mukaan kymmenes pöytä-PC:n tehoista (100 pistettä vs. 1112). Näkyi hyvin myös Processing-appletteja ajaessa. Linuxissa ei ylletä edes siihen: Intelillä voi ajaa puoliksi kelvollista sun-java6-pluginia, mutta PPC:lle sitä ei ole. Vapaa vaihtoehto icedtea ei ole ajan tasalla ja pyörii erittäin hitaasti (5,7 SciMarkia!). IBM teki aikanaan optimoitua virtuaalikonetta myös PPC-Linuxille, mutta se ei toimi enää Firefox 3:n kanssa.
edit: Nähtävästi koko kuva ei ollut vielä ihan tässä. Oletuksena icedtea käyttää nimittäin server-virtuaalikonetta, joka on kaikista hitain. Cacao antoi appletviewerissä jo 90 ja shark puolestaan 105 pistettä. Cacao ei tuntunut toimivan selainpluginissa, mutta shark kyllä. Eli paikkaan /etc/java-6-openjdk/jvm.cfg shark ensimmäiseksi loppupään listaan ja johan nopeutuu. Processingilla tehdyt appletit eivät toimi edelleenkään, mutta monenlaista muuta kyllä ja huomattavasti rivakammin.
February 12th, 2011
Kaikenlaista Processingilla jälleen. Yritän pysyä vetämäni Processing Clubin hengessä mukana ja niinpä teen viikottain ainakin jotain. Tämä on nyt ollut selvästi tuotteliaampi viikko kuin edellinen, jolloin tuntui tulevan lähinnä kökköä.
- Maastolentelyn kehityskaari: landscape ja lopulta LOD:n, tekstuurin, veden ja jossain määrin optimoidun view volumen kera landscape_softa
- Ikinä en ole saanut piirrettyä näin kauniita käyriä itse, mutta konehan niitä laskee hullun raivolla: corpuscules (magneettivuossa liikkuvien hiukkasten simulointia), hieman simppelimpiä käyriä animoituna: straws ja vielä sini/kosiniläjä mandala
- Fraktaaleja tuli tehtyä jo lukioaikana ja nyt täydennän sarjaan hiljalleen loputkin puuttuvat: fern ja interaktiivinen ikedamap
- Suunnilleen yksinkertaisin mahdollinen nivelsysteemi ratkaistuna käänteisellä kinematiikalla, iikoo
November 13th, 2010
Viime aikojen kyhäelmiä:
- Holegrid, interferenssikuvioita
- Bwartsu, mustilla ja valkoisilla viivoilla generoituvaa sössöä
- Colorartsu4, sama läpikuultavana ja valokuvasta saaduilla väreillä
- pROSEssing, Antin kanssa tehdyn vanhan 4k-intron Processing-porttaus ml. softasyna. Pari muuta versiota, jos ei toimi: pROSEssing2, pROSEssing.softa
- Mickey, generatiivinen sarjakuvasankari
November 3rd, 2010
Viimeiset pari iltaa ovat kuluneet PPC:n äärellä. Englannista saapui G4 Mac Mini (tietysti brittien mohlopistokkeella varustettuna, mutta onneksi oli adapteri). Kone on mukavan pieni ja hiljainen, vaikkei nyt enää millään mittapuulla ajanmukainen. Jokunen sekalainen havainto OS X:n ja Debianin asentelusta:
- Uusi pieni Mac-näppis ei toimi täysin 10.4:n kanssa eikä kyllä Linuxissakaan. Asensin näppispäivitys 1.2:n, mutta ei sekään mitään korjannut.
- Tiger pyörii kohtuullisen mukavasti, mitä nyt välillä iskee vanha kunnon rantapallo. Debian on puolestaan yllättävänkin nopea ainakin paikoitellen.
- Java ja Flash toimivat OS X:n puolella luotettavasti, mutta varsin hitaasti. Debian Stablessa on liian vanha Gnashin versio Youtubelle ja Java-plugarikaan ei pystynyt pyörittämään Processing-yritelmiäni.
- Debian tunnisti laitteiston kaikin puolin moitteettomasti. DVD-asema, näyön natiivitarkkuus, 3D-kiihdytys ja äänet toimivat kaikki suorilta. Äänien kanssa piti vain käydä säätämässä ulostulot päälle ääniasetuksista. Todella helppoa verrattuna aiempiin kokemuksiini PPC-Linuxin äärellä 🙂
- Molemmat järjestelmät näyttävät laadukasta DVD-rippausta VLC:llä koko ruudulla nykimättä (viimeisin Tigerissä toimiva versio on muuten 0.9.6). DVD-toisto onnistui tietysti OS X:ssä, mutta Linuxissa VLC ei tuntunut halukkaalta yhteistyöhön. Mplayer sentään toimi komentoriviltä (mplayer dvd://), kun asensi ensin libdvdcss2:n täältä.
- Osiointi on helppo sössiä Debianin työkalulla, joten kannattaa lukea ohjeita ja noudattaa tiettyä varovaisuutta. Jouduin asentamaan molemmat järjestelmät uusiksi tehtyäni “jotain” väärin.
- DVI-liitin ei tunnu toimivan kunnolla, ainakaan näyttöni 1680×1050-reson kanssa. Ruudulle tulee sotkua ja kuva räpsyy välillä mustaksi.
Tiger on näistä kahdesta vaihtoehdosta tähän koneeseen vielä pykälän parempi, vaikka hyvin pian sen tuki lakkaakin. Seuraava Safari ja Firefox vaativat 10.5:n ja VLC:stä jouduin jo nyt tonkimaan vanhaa versiota. Puolen gigan muistilla ei ole mitään järkeä ruveta yrittelemään Leopardia, eikä konetta edes voi laajentaa kuin yhteen gigatavuun asti. Seuraavaksi laittelen vielä MorphOSin, siitä myöhemmin lisää.
February 20th, 2010
Siitä on yli puoli vuotta jo, kun olen vapaaehtoisesti koodannut yhtään mitään, mutta Processing näyttää tuoneen mielenkiinnon takaisin. Oikea suunta tuo, että voi vaan nopeasti kokeilla ideoitaan ilman, että kirjoittaisi ensin viikon jotain triviaalia rutiinia. Hieman hidastahan tuolla tulee — väittivät mitä väittivät Javan nopeudesta — mutta jos ideaansa tykästyy, niin C:ksi kääntäminen ei ole sitten iso vaiva. Viime aikojen yritelmiä:
- H-H-H-Heartbeat, ystävänpäivän L-systeemi
- Kirkkeli, raakalaismaista tason täyttöä ympyröillä
- Olvidar, fontti- ja transformaatiokokeilu ja espanjan kielioppiharjoitus
- Partikle 2, lähteiden, pyörteiden, kuilujen ja vuorien yhdistelmä
- Partikle 1, ensimmäinen partikkelikokeilu
- Merecer, kultainen leikkaus
- Obsesión, ensimmäinen oma yritelmä, blendausta ja kuvien vieritystä. Ainoa näistä, joka tuntuu toimivan myös Processing.js:llä.
Sotkuiset sorsat ovat samassa hakemistossa, yleensä hakemiston nimi .pde.
February 14th, 2010
Vuosikaudet katselin tietyllä inholla kännykkäkoodailua. Vastenmielisyys Symbiania kohtaan on toki ihan perusteltua ja luontevaa, mutta eipä mobiili-Javakaan paljon kiinnostavampi vaihtoehto ollut. Kaipasin rehellistä tehokasta C-ristiinkääntäjää ja yksinkertaista ympäristöä, joita olikin tarjolla sekalaisissa PDA-laitteissa ja käsikonsoleissa, mutta ei puhelimissa. Windows Mobile + SDL olisi kenties ollut lähimpänä tavoitetta, mutta hygieniasyistä en siihen lähtenyt koskaan tutustumaan, etenkin kun mitenkään toimiva develkit vaatisi käytännössä Windowsin ajamista. iPhonen kiinnostavuutta söi puolestaan se, ettei ohjelmia voi levittää vapaasti muille. Android näytti hetken lupaavalta, mutta Javallahan sitäkin pitäisi periaatteessa ohjelmoida (natiivikoodipurkkaakin on jo olemassa). Android-yhteensopivat laitteet ovat toistaiseksi myös kalliita.
Syksyllä 2009 jouduin — tai pääsin — duunin puolesta tutustumaan Processingiin, joka osoittautuikin media- ja opetuskäyttöön mainioksi työkaluksi: avoin, tuettu, matala kynnys aloittaa ja kohtuullisen nopea. Javaa sellaisessa muodossa kuin pitäisikin! Processingista on myös kännykkäohjelmointiin tarkoitettu Mobile Processing, joka sai minutkin lopulta kokeilemaan pikku projektin tekemistä. Vanha S40-Nokialaiseni, 6021, suostui ajamaan tuotosta välttävästi, joten jää tuli rikottua. Nykyaikainen satasen kännykkä sisältää helposti kymmenen kertaa nopeamman Java-toteutuksen, joten nopeus alkaa olla jo riittävä johonkin oikeaankin. Processingin kautta pääsee käsiksi myös mm. tekstiviestien lähetykseen ja Bluetoothiin, mikä avaa ovia erilaisiin käyttötarkoituksiin.
Ensimmäinen yritelmäni, tietokoneille tehdyn Obsesiónin porttaus. Tarkoitettu vanhan sotaratsuni 128×128-näytölle, hitaalle virtuaalikoneelle ja 12-bittisille väreille, joten uusilla kännyillä näyttää luultavasti tarpeettoman karulta.
January 26th, 2010
Next Posts
