.Markku Reunanen.

¡Tequila!

July 9th, 2008

Eilen ja toissapäivänä vierailtiin Tequilan kylässä, jalon juoman syntyseuduilla ja käytiin tequila-kiertoajelulla, jonka kuluessa nähtiin niin agave-pelto kuin tislaamokin tuotantoprosesseineen ja opittiin monenlaista knoppia aiheen tiimoilta (knoppi: ennen tequila-nimen käyttöä juoma tunnettiin nimellä vino mezcal). Kylä on tietysti tehnyt nimestään bisneksen ja kadut olivatkin täynnä putiikkeja, joista sai ostettua itse viinan lisäksi oheiskrääsää laseista t-paitoihin. Suomen naurettavien tuontirajoitusten (surkea yksi litra verottomana!) vuoksi en voinut ostella mielin määrin, mutta mukaan lähti litra pehmeää Don Kiko añejoa, josta voi Suomessa enintään haaveilla — lähialkosta saa sentään Olmecaa, joka on ihan kelpo tuotetta ja onpa jossain päin Helsinkiä nähty Sauzaakin myytävän. Tutummat litkut kuten Sierra kannattaa jättää ostamatta, jos tarkoitus on muutakin kuin vetää lärvit 🙂

Tequilan seudun kuuluisimmat merkit lienevät Sauza, Jose Cuervo ja Herradura. Samoilla valmistajilla on muitakin tuotemerkkejä — maailmanlaajuisen trendin mukaisesti täälläkin pientislaamot myydään suurille, usein kansainvälisille firmoille, jotka sitten toisintavat tuotantoprosessin isoissa tislaamoissaan. Paikallisille tequila oli tietysti ylpeydenaihe ja kierroksella kuultiinkin rivien välissä aika asenteellista tarinaa piraattituotteista, juomasekoituksista ja tequilan alkuperästä.

“Aidoin” tequila tehdään 100% sinisestä agavesta ja sen vientiä kontrolloidaan valtion toimesta. Kasvatus ei ole hätäisen hommaa, sillä agave vaatii kahdeksan vuotta ennen kuin sitä voidaan käyttää. Valmistus on rajoitettu viiteen osavaltioon, joista tunnetuin on Jalisco, jonka ytimessä itse kyläkin sijaitsee. Vähemmän autenttisissa liemissä on sitten vähemmän sinistä agavea, kuitenkin vähintään puolet. Samaa juomaperhettä ovat myös mm. mezcal, joka tehdään vihreästä agavesta sekä raicilla, joka tislataan ainoastaan kertaalleen (tequila vähintään kahteen kertaan). Jälkimmäinen onkin todella tämäkkää juotavaa parin kokeilun perusteella.

Perinteinen tequilan jaottelu on neliportainen:

• Blanco (myös plata tai silver): kypsyttämätön kirkas tequila, joka on tyypillisesti vahvan makuista ja hinnaltaan edullisinta. Hyvä blanco-tequilakin voi olla kuitenkin kallista ja arvostettua.
• Joven (myös gold): välimallin tequila, jossa on blancoa ja lisäaineita kuten vanhempaa tequilaa tai väriaineita koostumusta parantamassa. Vaikka esim. maailmalla suosittu Jose Cuervo Gold näyttää värinsä puolesta reposadolta, ei se kuitenkaan ole kypsytettyä.
• Reposado: vähintään kaksi kuukautta tynnyrissä kypsytettyä. Tynnyreinä käytetään mm. viski- ja konjakkitynnyreitä maun vuoksi. Reposado on väriltään kellertävää.
• Añejo: vähintään vuoden kypsynyttä, maultaan pehmeää ja hinnaltaan kallista tequilaa.
• Uutena tulokkaana luokittelussa on nyttemmin vielä Extra añejo, jota on kypsytetty vähintään kolme vuotta.

Filed under: tequila