.Markku Reunanen.

Yä mettäsä

November 22nd, 2023

Seikkailujen tykittäminen sen kuin jatkuu vaan. Viimeisimpänä Itch.io:n isosta kasasta päätyi pelattavaksi Infinite Fallin kehittämä Night in the Woods (2017), josta on oikein aito Linux-versiokin. Mikä parempaa, sellainen versio, joka lähtee käyntiin kyselemättä puuttuvia vanhentuneita tai 32-bittisiä kirjastoja: kliks kliks ja kaikki toimii. Peli on monen muun indiepläjäyksen tavoin tehty Unityllä, mikä on yleensä hyvä enne Linux/Proton-toimivuudesta. Kepeän 2D-vektorigrafiikan ansiosta laitteistovaatimukset ovat luokkaa “vanha läppäri”, joten NITW:stä pääsee halutessaan nauttimaan myös heikommalla laitteistolla.

Lyhyesti määritellen NITW on vahvasti tarinavetoinen hyppelypulmaseikkailu. Ensimetreillä olin rehellisesti sanottuna vähällä jättää sikseen koko pelikokemuksen, kun metrin välein piti pysähtyä juttelemaan jokaisen vastaantulijan kanssa, jotta hahmokaarti ja asetelma saatiin pikaisesti esiteltyä. Päähahmo (ei ehkä -henkilö, koska kaikki ovat eläimiä) on collegen keskeyttänyt, suuntansa kadottanut Mae-kissa, joka palaa kuihtuvaan kotikaupunkiinsa Possum Springsiin. Muita oleellisia hahmoja ovat iskä, äiti ja bändikaverit Gregg, Bea sekä Angus.

Pala palalta tarina alkaa aueta: Maen ongelmainen menneisyys, jäljettömiin kadonnut kaveri, mutkikkaat perhesuhteet ja mystiset unet ovat laajan narratiivin toisiinsa kietoutuneita rönsyjä. Menneisyyden virheitä, murskautuneita unelmia ja ahdistavaa työelämää löytyy melkein kaikilta, eikä peli muutenkaan välttele rankkoja aiheita, niin lutuisia – ja ilmeettömiä – kuin kaupungin eläimet ovatkin. Muutaman hahmon välistä suhdetta kehitetään pitkän kaavan kautta ja mukaan mahtuu niin riitoja kuin takavuosien vääryyksien oikomista. Kaiken kaikkiaan kyseessä on Maen kasvutarina kohti oman itsensä hyväksymistä, vaikka mitenkään suoraan sitä kohti ei edetäkään.

Arkisen puuhastelun ja bänditreenien (bassoa on muuten vaikea soittaa virheettömästi) lisäksi juoneen tulee tummia ja sävyjä, kun kaupungin synkkä menneisyys ja kummitukset nousevat esiin. Possum Springs on ennen ollut kaivoskaupunki työtaisteluineen ja kohtalokkaine onnettomuuksineen. Vaikka ne eivät pääosassa olekaan, niin vakavia teemoja, kuten politiikkaa, huono-osaisuutta ja uskontoa, sivutaan toistuvasti siellä täällä. Hyppimisen lisäksi pelillistä antia ovat erilaiset minipelit, mutta hyvin suuri osa ajasta kuluu edestakaisin kävelyyn sekä pitkien dialogien eteenpäin näpyttelyyn.

Odottamattomana bonuksena ainakin tämän NITW:n version mukana tuli kaksi muuta pientä peliä: Longest Night ja Lost Constellation. Ensimmäinen on tylsähkö tekele, joka muistuttaa itse pääpelissäkin nähtyä tähtikuvioiden etsimistä. Lost Constellation on sen sijaan mukava suupala, jossa ratkotaan pulmia talvisissa maisemissa. Lopputulemana NITW:n polveileva tarina sekä elämänmakuinen maailma kallistavat vaa’an selvästi plussan puolelle, huolimatta varsin tavanomaisista hyppelyosuuksista ja pelaajan katsojaksi typistävistä pitkistä dialogeista. Vammalasta tai vastaavasta kotoisin oleva voi samaistua nuutuvan ja nurkkakuntaisen pikkukaupungin tunnelmiin varsin hyvin.

Filed under: linux,pelit