.Markku Reunanen.

Anne ja Zagg

October 20th, 2023

Tällä erää testipenkin puserrukseen saapui Zagg Wired Keyboard, joka tärppäsi Gigantin alesta kympillä plus posteilla. Normaalihinta on 55 euroa, joten alennusprosentti ainakin oli melkoinen. Skeitille oli oikeastaan jopa oikeaa tarvetta, sillä säätönäppikseni ovat joko huonoja (Deltaco), rikki (Penclic) tai kohtuuttoman suuria (HP). Erikoisuutena Zaggin liitin on USB-C, joten lisäksi piti hankkia vielä USB-C-USB-konvertteripulikka, koska USB-C:tä ei etenkään vanhoista koneista löydy. Pötkön merkki on hieman yllättäin Club 3D, joka vanhan koulun harrastajille tuo mieleen pikemminkin näyttikset kuin kaapelit ja adapterit. Kyllä, sama firma se on.

Applen pikkunäppisten pitkäaikaiselle ystävälle meininki oli kotoisaa heti kättelyssä: lituskat napit, ei sen enempää numeronäppäimistöä kuin erillistä insert/delete-blokkiakaan, medianäppäimet oletuksena päällä (en keksi, miten ne voisi edes vaihtaa) ja fn:n takaa saa lisää juttuja. Jopa koko on lähes identtinen A1242:n kanssa, mutta USB-portteja Zagg ei sisällä. Vaikka paketissa lukee päällä isolla, että tämä on Windows-näppäimistö, niin tokihan se Linuxissa toimi suoraan. Lisäksi on vähän kummallista, että mukana on myös Macin cmd- sekä option-napit, vaikka ollaan olevinaan niin PC:tä, niin PC:tä. Toimipa lauta jopa kännykkään tuikattuna. Yleispohjoismaiseen tapaan mukana on øøt, ææt sekä joissakin napeissa sekalainen sotku symboleja hiukan poikkeavien kansallisten varianttien takia.

Ulkoisesta samankaltaisuudesta huolimatta Jaskan tuntuma ei ole samanlainen kuin Applen vastaavassa, jossa on selkeämpi kynnys painalluksissa. Tämä on varmaan suurelta osin tottumuskysymys, mutta omasta mielestäni Applella on jämäkämpi kirjoittaa. Zaggin enter-nappi on leveää laatua, mikä on johtanut muutaman muun napin melko turhaan kaventamiseen. Plussapuolena Jacquesissa on oikea delete-näppäin, jota ei tarvitse kaivella fn-backspacen takaa. Kummallisuuksien joukkoon lukeutuu puolestaan esc-napin korvaaminen back-näppäimellä, mikä kertonee jotain laudan odotetuista käyttökohteista. Escin saa sentään houkuteltua esiin fn:n kanssa, samoin kuin funktionäppäimet, mutta itse tein ensi tilassa näin:

xmodmap -e "keycode 166 = Escape"

Ja katso, back-näppäin huomasikin olevansa esc. Erikoismerkkien kaivelussa ilmeni lievää hankaluutta, mikä johtui osaltaan puuttuvista merkinnöistä ja osaltaan siitä, että käytän lähinnä Mac-näppäinkarttaa, vaikka Linuxissa olenkin. Ihan oikea puute on se, etten löytänyt mistään Home/End/PgUp/PgDn-namiskoita (Applessahan ne on melko intuitiivisesti mäpätty fn-nuolinappeihin). Lyhytsanainen manuaalikaan ei asiaa valaise, joten voi hyvin olla, että niitä ei yksinkertaisesti ole olemassakaan. Höh. Luovalla xmodmap-virittelyllä asiaa saisi autettua, mutta onhan tämä ilmeinen puute. Vaikka omaan random-säätökäyttööni asia ei juuri vaikuta, niin paljon kirjoittavan tai koodaavan on vaikea pitää Jaskaa ainoana näppiksenään.

edit: Jaha! Ensimmäinen dokumentoimaton feetsu. Fn-w vaihtaa Windows-tilaan ja fn-m Mac-tilaan. Fn-a tuntuu olevan sama kuin Windows-tila.

Filed under: laitteet,linux