.Markku Reunanen.

Paskimmat länkkärit

January 26th, 2015

Oi voi, kauhea listainnostus vaivaa, mutta tämä on vaan vielä yksinkertaisesti pakko tehdä aiempien vastapainoksi. Genrejen parhaiden elokuvien listaaminen on huomattavan erilaista hommaa kuin huonoimpien, sillä kärkipää on yleensä hahmotettavissa, tunnettu ja kapea. Huonoja sen sijaan riittää (ja paljon). Varmasti vielä paljon näitä kökömpiäkin löytyy, mutta tässä pieni top-lista surkeimmista toistaiseksi näkemistäni tekeleistä. Aakkosjärjestyksessä, koska keskinäistä järjestystä on melko mahdoton arvioida

• Captain Apache (1971) – Leffan mielenkiintoisin piirre on se, että Lee van Cleefillä ei ole viiksiä. Armottoman kaavamainen ja tylsä töttöily, jossa johtoajatus ei löydy edes loppumetreillä.
• Cowboys & Aliens (2011) – Alussa on hieman potentiaalia, mutta loppua kohti typeryys nousee hillittömiin lukemiin. En ymmärrä, miksi Harrison Ford lähti tähän sontaan mukaan.
• High Noon, Part II: The Return of Will Kane (1980) – Halpa ja täysin tarpeeton klassikon maineella rahastuksen yritys.
• Hirttämättömät (1971) – Kotimaista väriä edustaa tämä ilmeisen improvisoitu, loputtoman laahaava ja toisteinen sorakuopalla toikkarointi.
• Lucky Luke (1991 ja 2007) – Molemmat näytellyt Laski-Latet ovat perärepusta, joskin hieman eri syistä. Terence Hillin hölmöily on geneerinen Terence Hill -hölmöily, ja ranskalaiset taas tekivät epähauskan synkän komedian.
• Shoot First… Ask Questions Later (1975) – Ei aina irronnut Corbucciltakaan. Mieleenpainuvin kohta lienee samuraina virnuileva Tomas Milian haistelemassa hevosen pierua.
• Tex and the Lord of the Deep (1985) – Sarjakuvaklassikko olisi ansainnut paremman filmatisoinnin kuin tämä viiden liiran Indiana Jones -klooni.
• The Terror of Tiny Town (1938) – Tämän kuriositeetin näyttelijät ovat kaikki kääpiöitä, millä ei oikeastaan ole mitään väliä, kun käsis on hutaistu ja näyttely kautta linjan heikkoa.

Ymmärrän toki campin päällekin, mutta nämä tekeleet eivät ole hauskoja edes siinä mielessä. Nyt kun parhaat länkkärit lienee pitkälti jo koluttu, niin ainakin tätä listaa on helppo – jos sitten tuskallinen – kasvattaa. Esim. spagettien saralla on epäilemättä vielä löydettävää.

edit: Tähän sakkiin heilahti jatkoksi komeasti myöhemmin nähty turha “jatko-osa” The Return of Josey Wales, jossa ei ollut päätä eikä häntää. Surkeaa kaikki näyttelystä käsikseen ja tekniseen toteutukseen.

Filed under: leffat