.Markku Reunanen.

Uuden median kieli

March 31st, 2009

Uusimpana tulokkaana luettujen läjään siirtyi Lev Manovichin The Language of New Media, joka olisi muutenkin pitänyt lukea luultavasti jo aikapäiviä sitten. Kirja on kohtuullisen tuore, vuodelta 2001, joten sitä ei tarvi ajatella minään pelkkänä historiallisena merkkipaaluna vaan asioiden voi katsoa olevan vielä ajankohtaisia, vaikkei Internetin nykyilmiöistä vielä tuolloin ollutkaan tietoa. Manovich käsittelee uuden median ilmiöitä pääosin kuvallisen kerronnan perspektiivistä ja ennen kaikkea historiallisessa perspektiivissä. Sekalaisten havaintojen lisäksi ehkä juuri tuo historian käsittelytapa on se, mitä voisin itsekin hyödyntää. Kirja on kohtuullisen helppolukuinen ja asiat on mitä ilmeisimmin tarkoitus selittää lukijalle, joten se sopii vähemmänkin tekniselle lukijalle.

Manovichilla on epäilemättä iso luettujen kirjojen kasa kotona, sillä viittauksia satelee niin taidehistorian, tekniikan kuin sosiologiankin suuntaan. Hän on elänyt nuoruutensa ja opiskeluaikansa Neuvostoliitossa, mikä antaa mielenkiintoista perspektiiviä aiheeseen: pioneerien joukossa näkyy länsinimien lisäksi myös Itä-Euroopan nimiä, joiden arvoa ei välttämättä ole lännessä tunnustettu. Suurta hehkutusta saa mm. avantgardisti Dziga Vertov, jonka Man With a Movie Camera toimii esimerkkinä monenlaisesta kuvallisesta kerronnasta koko kirjan ajan. Uuden median kerrontaa ja kuvallista ilmaisua verrataan muun muassa renessanssimaalareihin, montaasitaiteeseen, teatteriin ja elokuvaan.

Etenkin elokuva tuntuu olvan Manovichille rakas aihe ja sanoma tuntuukin olevan pelkistetysti se, että kaikki uuden median ilmaisukeinot on nähty jo jonkun aikakauden elokuvissa. Kirjoittajan rinnastuksen mukaan ohjelmointi on uuden median kontekstissa narratiivin tekemistä ja data/tietokanta puolestaan narratiivin tarvitsemaa materiaalia. Useat uuden median artefaktit kuten www:n Manovich luokittelee tietokannoiksi vailla narratiivia ja hierarkiaa. Monenlaisia muitakin hyviä havaintoja tulee vastaan matkan varrella: neliskulmaisen näytön pitkä historia alkaen maalaustaiteesta, digitaalisen tiedon loputon muokattavuus ja vanhan materiaalin postmoderni uudelleenkäyttö.

Filed under: kirjat