.Markku Reunanen.

eMac vs. Linux

February 10th, 2009

Jo aiemmin askartelin yhden päivän rikkinäisen eMacin kanssa (näyttiksen konkat vuotaneet, 3D kaataa koneen) ja nyt palasin murheenkryynin äärelle. Päivän säätämisen jälkeen koneessa on nyt myös Debian GNU/Linuxin Testing-versio Mac OS X:n rinnalla. Seuraavassa joitakin kokemuksia asennuksesta ja koneen toiminnasta.

Asennuksen aloittaminen oli lievän työn ja tuskan takana, sillä olin osioinut levyn kokonaan OS X:lle. Tätä nykyä Applen oma diskutil-komento osaa muuttaa osioiden kokoa, mutta toiminto ei sitten olekaan tuettu PPC-koneissa, jotka käsittelevät levyjä eri tavalla. Mihinkään kaupalliseen osiointisoftaan en halunnut rahaa laittaa, joten googlettamiseksi meni. Lopulta selvisi, että kun levyltä ottaa pois journaloinnin (diskutil disableJournal), niin sen jälkeen GNU Parted osaa muuttaa kokoa. Muuten hyvä, mutta Debianin asennuslevyllä ei tule Partediä. Niinpä latasin Ubuntun asennuslevyn, joka kuitenkin jämähti graafiseen asennusohjelmaansa kaikista yrityksistä huolimatta. Lopulta ongelma ratkesi niin, että buuttasin Ubuntun pääkäyttäjän tilaan, josta ronkin Partedilla tilaa Linuxille ja sen jälkeen aloitin asennuksen Debianin levyltä tekstitilassa. OS X valitti Partedin muokkaamasta osiosta, joten kävin vielä välissä fiksaamassa sen OS X:n asennuslevyn avulla ja laitoin myös journalin takaisin päälle.

Itse asennuksessa ei sen kummempia kommervenkkejä ollut, Debian hurahti koneeseen pari tuntia paketteja latailtuaan (768 pakettia). Pienenä kauneusvirheenä äänet eivät toimineet suoraan, mutta se korjaantui lisäämällä /etc/modulesiin moduuli snd-powermac. Debian asensi koneeseen automaattisesti Yabootin, jonka valikosta voi käynnistettäessä valita OS X:n tai Linuxin. Laitoin OS X:n käynnistymään automaattisesti ja Linuxin l-kirjaimesta.
Suurempi sählinki oli sitten — odotetusti — X:n kanssa: vakiona tuli musta ruutu. Googletus auttoi tähänkin ja Modelinet ja pari muuta epämääräistä avainsanaa lisättyäni alkoi toimia. Seuraava tunti meni sitten vielä keskittäessä näytön kuvaa Modelinen parametreja kärsivällisesti muuttelemalla. Normaalistihan xvidtune hoitaisi homman nopeasti, mutta eMacissa se ei toimi. Suttuisen vanhan CRT-näytön takia katsoin parhaaksi käyttää vakiona 1152×864-tarkkuutta, vaikka 1280×960 siitä vielä irtoaisi. Näppäimistö on espanjalaisella asettelulla ja lähti toimimaan hienosti Debianin vakiokaluilla (erikoismerkit tulevat oikean altin kanssa). Tässä vielä lopullinen xorg.conf eMacille, saattaa toimia muissakin saman aikakauden laitteissa.

Olen ollut sen verran luddiitti Linuxieni kanssa, että tämä oli oikeastaan ensimmäinen kerta, kun käytän kunnolla Gnomea. Viime näkemän kohennusta on tapahtunut ja käyttöliitymä alkaa olla mukavan oloinen, kunhan valtavia vakiofontteja ja -ikoneja hieman pienentää. Ohjelmien asennus kävi mukavasti Synapticilla ja usb-massamuistit ilmaantuivat työpöydälle itsestään. Ohjelmavalikoima oli jo entuudestaan tuttu ja vielä lisäämällä non-free-paketit mukaan alkoi kaikki tarpeellinen olla kasassa. Linux ei käytä 3D-kiihdytystä vakiona enkä ruvennut sitä suotta rikkinäiseen koneeseen edes asentamaan, mutta 2D-kiihdytys toimii kyllä oikein hyvin ja kone on kaikin puolin kohtuullisen sutjakka käyttää. OS X:n puolella eMac ei laitteisto-ongelmien takia pystynyt toistamaan DVD:tä ja DivX-toistokin oli nykivää, mutta Linuxissa molemmat pyörivät hyvin Totemin kautta.

Joitakin kompastuskiviä käytössä edelleen on eivätkä ne kaikki varmaan tule ratkeamaankaan edes ajan myötä, kun kyseessä on kuitenkin jo vanha laite, jolle ei juuri uutta tukea tule. Peruskäyttäjälle voi ongelmia tuottaa Flashin rajallinen toimivuus, vaikka edistystä senkin kanssa on tapahtunut. GNU-projekti Gnash asentuu Firefoxin (Debianissa jostakin pedanttisesta syystä nimellä IceWeasel) plugin-laajennukseksi ja näyttää suurimman osan sisällöstä. Youtube ei toistaiseksi toiminut suorilta, vaikka sillekin tukea on luvattu. Nukkumaankaan laite ei halunnut mennä, mikä on kuitenkin pöytäkoneessa pikkujuttu. OS X:n puolella käytössä olevan HFS plus -osion sai näkymään lukumoodissa helposti pienellä /etc/fstabin muokkaamisella, mutta mutkattoman toiminnan vuoksi piti muuttaa Linuxissa käyttäjän id samaksi (501) kuin OS X:n puolella.

Edit: Firefox käytti koko ajan salakavalasti swfdec-pluginia ja sen poistamisen jälkeen Gnash lähti toimimaan ja onkin huomattavasti parempi. 1,2 GHz G4 ei ihan jaksa Youtubea täydellä vauhdilla pyörittää, mutta normaali webbiroska toimii kyllä hyvin.

Mitä tästä kaikesta sitten jäi käteen? Ainakin toimiva videotoisto ja Tigeriä nopeammin vanhassa koneessa toimiva käyttöjärjestelmä. Paatunut Mac-käyttäjä lienee Gnomen äärellä ensi alkuun hukassa, mutta tuskin opettelu ylivoimaista lienee ja Windowsia käyttäneelle harppaus on paljon pienempi. Jonkin verran teknistä osaamista ja googletusta asennus edelleen vaatii, etenkin jos on tarkoitus pitää kahta järjestelmää rinnakkain. Vaivojensa palkaksi saa kuitenkin hyvän tarjonnan laillisia ohjelmia, kiinnostavaa viriteltävää pitkäksi aikaa ja jokusen vuoden lisää käyttöikää vanhalle koneenraadolle.

Filed under: laitteet,linux,mac