Työpöytä, Linux ja ARM
December 17th, 2011
Vuosi sitten olisin kirjoittanut tätä merkintää epäilemättä paljon positiivisemmassa sävyssä: näyttihän edelleen siltä, että kohta kauppojen hyllyt olisivat väärällään virtatehokkaita ja muutenkin mielenkiintoisia Linux-kykyisiä ARM-laitteita miniläppäreistä työasemiin. Näin ei kuitenkaan näytä käyneen, ja kolme eri laitetta (Efika MX, Efika MX Smartbook ja Trim-Slice) omistaneena en voi kuin lyödä hanskat tiskiin. Se todellinen ARM-Linuxin läpilyönti on kylläkin tapahtunut ja edelleen mennään nousujohteessa, mutta ainoastaan tasan ja tarkalleen Android-kännyköiden osalta. Edes Android-tableteista ei ole vielä tullut vakavasti otettavaa alustaa, puhumattakaan perinteisemmistä laitteista kuten läppäreistä.
ARM-Linuxia, vaikkapa sitten tuttua Ubuntua, vaivaavat monet lastentaudit, joista omalla kohdallani pahiten on iskenyt grafiikkaraudan surkea tuki. Ongelma on yhtäällä alustojen monenkirjavuudessa ja toisaalla siinä, että piirivalmistajat panttaavat dokumentaatiota: kaikki pitäisi tehdä valmistajan toimittaman bugisen binäärikikkareen kautta. Toimivan HDMI-tuen tekeminen näyttää sekin täysin mahdottomalta, kun testaus jää väistämättä vajavaiseksi ja mitään yhteistyötä ei näytetä tekevän aiheen tiimoilta. Androidin suuri kaupallinen merkitys on pitänyt sen ohjelmistotuen käyttökelpoisena, mutta työpöytä-Linux saa tyytyä pöydältä pudonneisiin murusiin. Kirjavuus vaivaa tunnetusti Linux-jakelujakin, joten sama työ tehdään moneen kertaan eri leireissä. Grafiikan lisäksi kaikki muukin on pykälän tukkoista (liukulukurautaa ei käytetä kunnolla, SSD:t ovat hitaita, kääntäjäasetukset tehottomia), joten kokonaisfiilis on helposti epärealistisen tukkoinen — kaiken järjen mukaan gigahertsin tuplaydinprosessorilla pitäisi pyörittää työpöytää ihan sutjakkaasti.
Pienen laitevalmistajan, kuten tässä tapauksessa Genesin ja CompuLabin, on verrattain helppoa lyödä kasaan valmiisiin piireihin tai jopa emolevyyn perustuva tuote, mutta rauta on tätä nykyä kovin pieni osa kokonaisuutta. Nopean etenemisen huumassa voidaan lupailla yhtä sun toista, kuten kiihdytettyä videotoistoa, Flashia, Android-tuke jne. jne. Käytännössä pikkufirmalla ei kuitenkaan ei ole resursseja kaikkea tehdä, joten lupaukset jäävät lunastamatta. Tilannetta parantaa, jos innokas harrastajayhteisö ottaa laitteen omakseen, kuten näyttää käyneen vaikkapa Pandaboardin kanssa, mutta ei yhteisökään joka paikkaan repeä. Isot kumppanitkaan eivät ole helppoja, sillä niiltä ei välttämättä liikene juuri tukea nyrkkipajoille ja päätöksenteko tapahtuu yksipuolisesti. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä Adoben päätös lopettaa mobiili-Flashin tekeminen, mikä samalla käytännössä tuhosi ARM-Flashin tulevaisuuden.
Jos tällä hetkellä haluaa askarrella sulautettujen purkkien ja Linuxin äärellä, niin ei ole juuri järkeä hankkia mitään muuta kuin perinteinen x86-PC. x86-Linuxin momentti on suuri, laitetuki hyvä ja jakelut testattuja. Kunhan selviän tästä pettymyksestä, niin saatan vielä kokeilla Pandaboardia, mutta ainakin paljon realistisemmin odotuksin. Linaron virallinen tuki vaikuttaa paljon uskottavammalta kuin keskivertofirman omat näpellykset.
Edit: Itse asiassa viime aikojen kiintoisin tulokas on Raspberry Pi, jonka julkaisu on kuitenkin viivästynyt. Toivottavasti tulee pian pihalle, ettei hankkeesta tule uusi Pandora.
Filed under: laitteet
5 Comments Add your own
1.
Antti Silvast | December 18th, 2011 at 2:07 am
Linux-sulautettu olisi kyllä todella hyvä moneen käyttöön. Käyttiksen ilmaisuus ja hyvä työkalut on arvostettava asia kun vaihtoehtona on tonneja maksava alusta ja ristiinkääntäjä, joka vielä tyypillisesti vaihtuu prosusta ja sulautetusta toiseen ja usein ehkä toimii vain Windowsissa.
Harmi että tämä edistys on näköjään jäänyt näkemättä. Ottamatta muuten kantaa noiden testaamiesi toimivuuteen, me varmaan tosin saatamme yliarvioida näytön ja grafiikan merkitystä. (Vaikka ikävää tietenkin on, jos graffaa luvataan eikä tarjota.) Useimmat (?) maailmassa olevat sulautetut eivät vain näyttäne käyttäjälleen mitään (tai tarvitse ääntä), kun niitä riittää oikeastaan vain koodata ja debugata piuhan yli. Halpa hinta, gcc, vähän virrankulutusta, luotettava toiminta, hiljaisuus ja matala lämpötila, niin tuollaiselle keksittäisiin kyllä käyttöä.
2.
marq | December 18th, 2011 at 2:45 am
Valmistajat kuitenkin lupailevat ummet ja lammet, kun SoC:ssa kerran ominaisuuksia teoriassa on. Käytännössä softatuki on sitten kiven takana. Mielenkiintoisin tulokas viime aikoina lienee itse asiassa Raspberry Pi, jonka lisäsin merkintäänkin.
3.
yzi | December 18th, 2011 at 11:11 am
Halvalla ei näytä saavan hyvää. Tai ainakaan sellaista hyvää, jolla on käyttöliittymä ja joka kävisi olohuoneeseenkin. Mac Mini, iPad jne ja yleensäkin Apple-tuotteissa pitäytyminen näyttää olevan edelleen se ainoa ratkaisu. Tulee vaan paljon hintaa.
Open source -ihanuus näyttää toimivan paremmin nörttimaailmassa, mutta mitä lähemmäs käyttäjärajapintaa mennään, sitä enemmän vaaditaan perinteistä suunnittelua, johtamista ja kovaa työtä, jonka tuloksia ei mikään firma halua antaa vapaasti kaikkien käyttöön. Ja ns. yhteisö taas ei pysty tuottamaan… Miksi? En tiedä, mutta jokainen osannee heittää arvauksia.
4.
Petri | April 12th, 2012 at 10:23 am
Myy mulle toi efika mx notebook. Paa meiliä.
5.
marq | April 23rd, 2012 at 8:38 pm
Enköhän mä pidä ton Efikan ihan kuriositeettina, vaikkei se mikään häävi laite olekaan. Olen kuskannut ulkomaanreissuilla, koska ei tuu ainakaan iso vahinko, jos sille jotain sattuu.
Kommentin kirjoitus
You must be logged in to post a comment.
RSS feed for comments on this post.