.Markku Reunanen.

Sir Cliven maanantaikappaleet

October 16th, 2011

Parin viikon Spectrumin kanssa tusaamisen jälkeen on pakko päästää vähän höyryä ulos. Kaikki kunnia Sir Clive Sinclairille edullisten tietokoneiden pioneerityöstä ja popularisoinnista, mutta herranen aika, millaisia ohareitakin siinä sivussa tehtiin. Syyttävä sormi osoittaa monessa kohtaa myös “vendor lock-in” Amstradin suuntaan. En edes puutu tässä Spekun grafiikka- tai ääniominaisuuksiin — ne piti tehdä halvalla ja riittiväthän ne monenlaiseen.

• Pelikone, johon ei saa vakiona joystickiä kiinni? Yhdessäkään Sinclairin aikana tehdyssä Spekussa ei ollut valmiina niin oleellista asiaa kuin ohjainporttia. Ammu ne sitten lisäsi +2:een, mutta tavoilleen uskollisena sentään sekoitti pinnijärjestyksen, joten standardi Atari-joystick vaatii adapterin. QL:ään ohjainportit laitettiin, mutta täysin absurdilla BT 630W-liittimellä, jota ei saa tätä nykyä yhtään mistään.
• Laajennettavuus. Alkuperäisen Spekun takaa pilkistää liitäntä TV:lle ja kasettiasemalle sekä pätkä kortinreunaa. 128:n myötä ilmaantuivat sarjaportti sekä monitoriliitin, josta lisää alla. +2A:han lisättiin vielä “printterille” pätkä kortinreunaa.
• Täysin sattumanvaraisesti vaihdellut näyttöliittimet. 128:ssa, +2A:ssa ja QL:ssä on kaikissa samannäköinen 8-piikkinen DIN monitoriin kytkemistä varten. Ja jokaisessa näistä arvatenkin eri pinnijärjestys ja signaalit. Espanjassa myydyssä 128:ssa oli myös eri pinnit. Osassa koneista on composite, osassa pelkkä RGB. Niissäkään ei voitu käyttää standardeja jännitteitä, vaan väliin tarvii vastukset. Alkuperäinen 16k puolestaan osaa konepellin alla tuottaa compositea, mutta sille ei ole mitään liitintä.
• +2:ssa on vielä sama virtaliitin kuin aiemmissa malleissa, mutta vanha muuntaja saattaa kyykätä kuorman alla. +2A:sta eteenpäin laitettiinkin (yllätys yllätys) täysin erilainen liitin.
• +2A, +2B ja +3 pilattiin pienellä, nimittäin muuttamalla näytön ajastuksia. Niinpä ruudunpiirtoon tarkasti synkronoidut pelit ja demot eivät toimi välttämättä kunnolla. Uudet rommitkin tuottivat lisäksi omia ongelmiaan.
• Kaameat näppäimistöt. Alkuperäisestä kuminäppiksestä ei tarvinne sanoa sen enempää, mutta vielä Plussassa, 128:ssa ja QL:ssä ollut parannettukin versio on tuntumaltaan surkea. Nappeja pitää pikemminkin työnnellä kuin näpytellä. Ammun yritelmät +2:sta eteenpäin ovat jo siedettäviä, jos nyt eivät loistavia nekään.
• Yhdessäkään Spekussa ei ole virtakytkintä sen enempää muuntajassa kuin koneessakaan. Siinähän revit töpseliä seinästä.

QL:n kohdalla voisi vielä halutessaan kirota kummallista microdriveä ja koneen nopeuden tukehduttamista 8-bittisellä väylällä, mutta olkoon 🙂

Filed under: laitteet,retro