.Markku Reunanen.

90-luvulta, päivää

Löytyipä tällainenkin mainio aineistopaketti: The Computer Magazine Archives, johon on taltioitu hyvällä tarkkuudella satoja vanhojen tietokonelehtien numeroita. Puolestakaan en ole edes kuullut, mutta Byte oli tietysti tuttu, etenkin koska porukat tilasivat sitä minulle noin vuoden joskus 90-luvun puolivälissä. Silloin lehti oli menossa jo kovaa kyytiä alamäkeen, eikä sivuilla ollut mainosten lomassa juurikaan mitään luettavaa. Otin kokeeksi selailuun marraskuun numeron vuodelta 1993, mistä kehkeytyikin lopulta odottamattoman mielenkiintoinen katsaus kahdenkymmenen vuoden takaisiin ajankohtaisiin aiheisiin. Ihan pikaisesti tärkeimpiä huomioita tuosta 400-sivuisesta järkäleestä:

• Windows 3.1 oli vielä kovassa kurssissa, mutta OS/2:n ja Windows NT:n välinen kamppailu bisnespeeseiden sieluista kävi kuumana ja oli samalla koko numeron teema
• NT tehtiin alkujaan monessa eri ympäristössä toimivaksi, tuossakin lehdessä Digital mainosti 150 Megahertsin (!) Alpha-työasemaansa NT:llä varustettuna
• Myös MS-DOS oli vuonna 1993 edelleen relevantti alusta, sille myytiin mm. muistinhallintaohjelmia
• Isojen koneiden Unixit olivat taustalla läsnä kaiken aikaa, vaikka Byte hyvin PC-keskeinen olikin. Solarista myytiin jo Intel-pohjaisena. Pääte- ja X-emulaattoreita tarjottiin ratkaisuksi suurkoneiden kanssa kommunikointiin.
• Silicon Graphics toi markkinoille – suhteessa – edullisen ($4995) Indyn multimediatyöasemaksi
• Pentium oli tuore, vielä kallis tulokas PC-koneissa. Suurin osa mainoksissa myytävistä laitteista oli 486-pohjaisia ja 386 oli jo kadonnut kartalta. Halvimmillaan kokonaisen 486sx-paketin sai noin 1200 dollariin.
• Vanhentuneiden 386-pohjaisten koneiden omistajille oli tarjolla samaan kantaan sopivia, edullisia Cyrixin “486”-prosessoreita, joita en muista Suomessa juuri nähneeni
• Kannettavat alkoivat olla jo ihan oikeastikin kannettavia ja niitä sai 486-prosessoreilla ja (pienellä) värinäytöllä varusteltuina
• Motorola mainosti ensimmäistä PPC:tään, 601:tä, mutta Macit olivat edelleen 68k-pohjaisia
• Rinnakkaisportti oli aikansa usb, siihen sai liitettyä vaikkapa nauha-aseman, äänikortin tai CD-aseman
• Nopeimmat myydyt modeemit olivat 14,4 kbitin malleja, 28,8 kbitin standardi teki juuri tuloaan
• Muutenkin umpitylsät printteriarvostelut saavuttivat tässä numerossa varmaan lakipisteensä: 176 printterin vertailu!
• Perinteisten levykkeiden rajat alkoivat tulla vastaan, mutta seuraava askel oli vielä tuntematon. Sonyn MiniDisc tai floptiset asemat olivat ’93 potentiaalisia korpun korvaajia.
• CD-asemien keskinäisessä kilpailussa oli valttia siirtonopeus, Pioneer mainosti maailman nopeinta 4x-asemaansa. Kaiken kaikkiaan CD alkoi olla Amerikassa jo varteenotettava jakelumedia.
• Polttava CD-asema maksoi 4195 dollaria
• “Multimedia” oli muutenkin ajankohtainen aihe, mm. Intel mainosti omaa videoprosessoriaan ja monissa uusissa koneissa tuli jonkinlaiset ääniominaisuudet ja ns. Windows-kiihdytin vakiona.
• C ja etenkin C++ olivat keskeiset ohjelmointikielet, mutta hegemonia ei ollut mitenkään täydellinen tuolloinkaan. FORTRAN-kääntäjiä mainostettiin ja olipa lehdessä Ada-mainoskin.
• Ohjelmien helppo siirrettävyys Windowsin, Unixien, Macin ym. välillä oli taloudellisesti niin merkittävää yritysten kirjavien alustojen vuoksi, että siihen tarkoitukseen myytiin useampaakin ohjelmointikirjastoa
• OpenGL:stä kaavailtiin standardia 3D-rajapintaa Windows NT:hen kilpailevan PEX:n sijaan. Toteutusta ei vielä ollut.
• Lääkkeeksi piratismiin kaupiteltiin dongeleita eli rinnakkaisporttiin laitettavia suojausavaimia. Myös BSA pelotteli piraatteja omassa mainoksessaan.
• Mielenkiintoisena sivujuonteena Typhoon Software mainosti halpaa ohjelmistokehityksen ulkoistamista Venäjälle, ei kovin kauan ennen ulkoistamishuuman alkamista.
• Myös Israelin valtio houkutteli lukijoita investoimaan Juuttaan maalle omalla kahden sivun mainoksellaan.
• Sittemmin marginaaliin jäänyt Corel Draw oli kova tekijä vielä vuonna 1993. Kuvankäsittelyyn oli tarjolla softia kuten CA-Cricket Image, ImageWizard, Picture Publisher ja PhotoStyler.
• Dossiaikana de facto -standardin aseman saavuttanut WordPerfect eli siirtymäkautta Windowsiin. Tiedämme, miten siinä sitten kävi.
• Sähköpostiohjelmissa kuten Lotus cc:Mailissa saattoi olla päällä jopa $495 hintalappu – täh?

Tämä oli hauska paluu niihin aikoihin, kun olin itse lukion toisella luokalla. Täällä (ja muutenkin harrastajan näkökulmasta) tietotekninen maailma näytti jossain määrin erilaiselta: monella tutulla oli edelleen Amiga ykköskoneena. Itselläni oli tietokoneena Hyundain klooni-286 ja ensimmäisen 486:ni hankkimiseen meni tuosta vielä pari vuotta. Kyllähän kehitystä Vammalassakin seurattiin, mutta uusimmat laitteet tulivat käyttöön Byteä paljon rauhallisempaan tahtiin.

1 comment February 7th, 2013

Dynaamisesta visualisoinnista

Kirjoitin johdatuksen dynaamiseen visualisointiin viime syksynä Kuluttajatutkimuksen vuosikirjaa varten. Jonkun töpin takia artikkeli ei kirjaan kuitenkaan ikinä päätynyt, joten pistetään se näytille nyt edes näin, kun ei aiheesta etenkään suomeksi oikein mitään ole kirjoitettu. Teksti on käytettävissä vapaasti CC-lisenssin mukaisesti. Ja itse filu: dynaaminen-final

And the same introduction to dynamic visualization in English: dynamic-english

3 comments February 5th, 2013

Kulutuselektroniikka ja elitismi

Olen tässä tuumaillut, kuinka hankala sektori kulutuselektroniikka on elitismille: aivan toista maata kuin kalliit autot, huvilat ja korut. Elektroniikka on tätä nykyä niin massatuotettua, ettei oikein millään tuhlaamisella saa luksusta. Vaikka olisi kuinka hintaa päällä, ei läppäriin voi kuluttaa juuri kolmea tuhatta euroa enempää, saatika älypuhelimeen, joista edes Applet eivät kolkuttele tuhannen euron rajapyykkiä. Millään rahalla ei saa sen tehokkaampaa Pleikkaria tai parempia pelejä kuin muutkaan.

Ihan näin tasa-arvoista ei sentään kautta linjan ole. Viihde-elektroniikan puolella on joitakin alueita, joilla on kalliitakin tuotteita. Ensimmäisinä mieleen tulevat ainakin kotialttarit, joihin voi upottaa kohtuullisen paljon rahaa vaikkapa kaiuttimiin ja videotykkiin. Kameroissa kehitys on kulkenut kohti massatuotantoa, mutta optiikka ei ole halventunut samassa suhteessa ja ammattilaiskameroissa on vielä kallis kärki. Leica ja Fujifilm yrittelevät myös retrotyylisten luksuskameroiden saralla, mutta ainakin Verkkokaupan lukemien perusteella myynti on niin vähäistä, ettei sillä tehdasta yksinään pyöritetä.

On myös olemassa kapea niche-sektori, joka kustomoi ja rakentaa tilauksesta oikeasti kalliita bling bling -laitteita, vrt. miljoonan dollarin läppäri. Ongelmana lesomisen osalta on se, että brändit eivät ole tunnistettavia (mauttomuuteen ja käyttökelpoisuuteen ei tarvi tässä puuttua, kun kyse on kerran statuksesta). Lisäksi elektroniikka vanhenee nopeasti – muutaman vuoden vanha tietokone ei ole enää teknisesti uskottava statussymboli, vaikka kannessa olisi kultaa ja timantteja. Saatika, että laitteessa toimii vain se sama Windows XP, jota on rahvaallakin parin huntin miniläppäreissään.

Kuvio on monitahoinen, mutta kaupallisesta näkökulmasta on pitkälti kysymys siitä, että elektroniikkaa pitää valmistaa suurina erinä, jotta se olisi kannattavaa. Isoa tuotantolinjaa ei käynnistetä sen takia, että saataisiin tehtyä muutama kultapinnoitettu Pentiumi. Kalleimmat tuotteet suunnataan ammattikäyttöön, missä marginaalit ovat korkeammat ja imagoseikoilla vähän merkitystä kuluttajamarkkinoihin verrattuna. Toisaalta kyse on käyttökulttuurista ja arkistumisesta: kalliille kulutuselektroniikalle on vähän kysyntää, eikä se ole merkittävä erottumisen keino. Aina ei ollut ihan näinkään – muistellaanpa vaikka sitä, millaisina juppileluina ensimmäisiä hillittömän kokoisia matkapuhelimia pidettiin 90-luvun taitteessa. Toisinaan kehitys menee toiseenkin suuntaan, kuten on käynyt vaikkapa ennen joka torpassa käytetyille Arabialle, Iittalalle ja Marimekolle, joista on sittemmin pyritty tekemään korkean profiilin design-tuotteita.

Tekniikan kohdalla arvo ei rakennu pelkästä omistamisesta, vaan suurelta osin myös osaamisesta. Bahamanristeilyn tai Rolexin voi ostaa, mutta viiden tonnin järkkärin hankkineelta odotetaan samassa suhteessa myös käyttötaitoa, mikä tekee elektroniikasta hankalan statussymbolin.

2 comments December 27th, 2012

Pornoartikkeli linjoilla

Joystickit kuumina — Varhaista erotiikkaa kotitietokoneilla on nyt ladattavissa pdf:nä täältä. Kuvat valitettavasti vain mustavalkoisina kuten printtiversiossa.

Add comment December 1st, 2011

Artikkelia pukkaa

Pitkään ja hartaasti työstetty Joystickit kuumina — varhaista erotiikkaa kotitietokoneilla on tulossa julkaisuun ihan näinä päivinä Turun yliopiston Digirakkaus 2.0 -kokoelmateoksessa. Lankosken Petrin ja Heinosen Mikon kanssa kirjoitettu artikkeli käsittelee nostalgista teemaa: 80-luvun ja 90-luvun alkupuoliskon digitaalista erotiikkaa. Aihetta lähestytään yhtäältä sisältöjen kautta ja toisaalta etsitään niitä merkityksiä, joita pornolla oli aikakauden nuorille tietokoneharrastajille. Mukana menossa mm. Sex Games, Samanta Fox Strip Poker, Larry ja Stoker. Tarkempia tietoja kirjasta sen kotisivulla.

Add comment October 22nd, 2011

Pouet.net visualized

This time in English, again, to serve the international readers 🙂 I wrote some scripts to leech the pouet.net database of productions (over 55000 of them!), after which I wrote a Processing sketch to count the statistics, and finally exported the output to NeoOffice to produce some graphs. The following visualizations should be taken with a grain of salt for a number of reasons, but nevertheless, they reveal some interesting developments.

• Total number of productions per year – take a look at that peak in 1990!
• Productions published each month – big parties clearly visible as peaks.
• The relative amount of prods published at parties by year – why bother if there’s no reward?
• Total number of productions per platform.
• The mother of all demo visualizations: productions per platform throughout the years!

Edit: one more! Production types per year excluding demos.

8 comments May 1st, 2011