Posts filed under 'koodi'
Viimeiset kaksi viikkoa ovat kuluneet lähes pakkomielteenomaisessa produktion tekemisessä MSX:lle. Ensinnä meni viikko koodatessa ja sitten toinen kuvia konvertoidessa. Lopputuloksena syntyi kuvakokoelma Adnukes, joka julkaistiin viikonlopun MSX Info Updatessa. Tuntui hieman siltä, ettei juuri kukaan ymmärtänyt, että tässä tehdään nyt MSX1:llä mahdottomia, vaan porukka näki vain “jotain kuvia”. Ehkä tällaiset teknologiademot vaativat niin syvällistä ymmärrystä aiheesta, että niitä voi arvostaa vain MSX-koodari — olisin kyllä odottanut edes tuollaisessa harrastajatapahtumassa sitä ymmärrystä löytyvän 🙂
LT2-kuvien näyttäminen tekeminen ja ruudulla näyttäminen vaatii melkoista käsityötä: ensin valitaan sopiva kuva ja rajataan se alustavasti. Olen todennut, että kun 640×384-kuvan skaalaa 256×192 pikseliin, saa aika lailla aika lailla aidon kuvasuhteen. Värikylläisyyttä ja kontrastia on ennen konvertointia hyvä hieman lisätä. Värikäs täyden reson kuva ei ole mahdollinen, joten yleensä on tarpeen joko laittaa kuvaan yksivärisiä reunuksia tai piilottaa kuvan sisään yksivärisiä alueita. Tämän jälkeen kuva syötetään Yzin konvertteriin, joka ditheroi kuvan MSX:n välkytyspaletille, minimoi värivuodot ja limittää tasaiset värialueet. Tässä vaiheessa alkuperäistä kuvaa siirrellään, rajataan ja värikorjataan vuorovaikutteisesti, jotta lopputulos toimisi mahdollisimman hyvin. Seuraavaksi sitten vielä testausta oikean koneen väreillä ja välkkymisillä ja tarvittaessa yksittäisten 8×1-blokkien käsin korjailua.
Musiikkipuolella jyräsi tänä vuonna Arkos Tracker, jolla oli ilmeisesti tehty kaikki kompoissa kuultu musiikki. Arkos tuntuu olevan huomattavasti asiallisempi raituri kuin vaikkapa taannoin suosittu, mutta sekava Vortex Tracker II. Harmi kyllä molemmat vaativat Windowsin. Aidolla MSX:llä toimiva PSG Tracker on auttamattomasti vanhentunut, eikä sille ilmeisesti ole kunnon soittosorsaakaan. Yzin biisit vuosilta 1997-2008 on kaikki kirjoitettu käsin assemblerin datalauseisiin, mikä on kuitenkin tuskallisen työlästä eikä muutenkaan sovi ihan kaikille muusikoille.
L!T perustettiin 1996 ja sen jälkeen työkalut ovat kehittyneet oleellisesti. Aivan aluksi kirjoittelin PC:llä TASM-ristiinkääntäjällä assembler-koodia ja heittelin korppua kahden koneen välillä — aidolla MSX:llä en jaksanut koodata edes silloin. Myöhemmin siirryin testaamaan binäärit kehitysvaiheessa fMSX:llä, mikä helpotti tekemistä sekin. 2008 tapahtuneen comebackin myötä löytyi SDCC, C-kääntäjä Z80:lle, käännös siirtyi Makefileihin ja emulaattori vaihtui edistyneempään openMSX:ään. C:n hitaus ei haittaa liikaa, koska aikakriittiset osat voi tehdä inline-assemblerilla muun koodin sekaan suhteellisen kätevästi. Nyt riittää editoida sorsaa ja kirjoittaa komentoriville “make run”, jonka jälkeen käännetty ohjelma käynnistyy suoraan emulaattorissa. Oikealla koneella testailu on edelleen työlästä, mutta tilauksessa on Nowind, jolla senkin pitäisi helpottua.
August 23rd, 2010
Siitä on yli puoli vuotta jo, kun olen vapaaehtoisesti koodannut yhtään mitään, mutta Processing näyttää tuoneen mielenkiinnon takaisin. Oikea suunta tuo, että voi vaan nopeasti kokeilla ideoitaan ilman, että kirjoittaisi ensin viikon jotain triviaalia rutiinia. Hieman hidastahan tuolla tulee — väittivät mitä väittivät Javan nopeudesta — mutta jos ideaansa tykästyy, niin C:ksi kääntäminen ei ole sitten iso vaiva. Viime aikojen yritelmiä:
- H-H-H-Heartbeat, ystävänpäivän L-systeemi
- Kirkkeli, raakalaismaista tason täyttöä ympyröillä
- Olvidar, fontti- ja transformaatiokokeilu ja espanjan kielioppiharjoitus
- Partikle 2, lähteiden, pyörteiden, kuilujen ja vuorien yhdistelmä
- Partikle 1, ensimmäinen partikkelikokeilu
- Merecer, kultainen leikkaus
- Obsesión, ensimmäinen oma yritelmä, blendausta ja kuvien vieritystä. Ainoa näistä, joka tuntuu toimivan myös Processing.js:llä.
Sotkuiset sorsat ovat samassa hakemistossa, yleensä hakemiston nimi .pde.
February 14th, 2010
Vuosikaudet katselin tietyllä inholla kännykkäkoodailua. Vastenmielisyys Symbiania kohtaan on toki ihan perusteltua ja luontevaa, mutta eipä mobiili-Javakaan paljon kiinnostavampi vaihtoehto ollut. Kaipasin rehellistä tehokasta C-ristiinkääntäjää ja yksinkertaista ympäristöä, joita olikin tarjolla sekalaisissa PDA-laitteissa ja käsikonsoleissa, mutta ei puhelimissa. Windows Mobile + SDL olisi kenties ollut lähimpänä tavoitetta, mutta hygieniasyistä en siihen lähtenyt koskaan tutustumaan, etenkin kun mitenkään toimiva develkit vaatisi käytännössä Windowsin ajamista. iPhonen kiinnostavuutta söi puolestaan se, ettei ohjelmia voi levittää vapaasti muille. Android näytti hetken lupaavalta, mutta Javallahan sitäkin pitäisi periaatteessa ohjelmoida (natiivikoodipurkkaakin on jo olemassa). Android-yhteensopivat laitteet ovat toistaiseksi myös kalliita.
Syksyllä 2009 jouduin — tai pääsin — duunin puolesta tutustumaan Processingiin, joka osoittautuikin media- ja opetuskäyttöön mainioksi työkaluksi: avoin, tuettu, matala kynnys aloittaa ja kohtuullisen nopea. Javaa sellaisessa muodossa kuin pitäisikin! Processingista on myös kännykkäohjelmointiin tarkoitettu Mobile Processing, joka sai minutkin lopulta kokeilemaan pikku projektin tekemistä. Vanha S40-Nokialaiseni, 6021, suostui ajamaan tuotosta välttävästi, joten jää tuli rikottua. Nykyaikainen satasen kännykkä sisältää helposti kymmenen kertaa nopeamman Java-toteutuksen, joten nopeus alkaa olla jo riittävä johonkin oikeaankin. Processingin kautta pääsee käsiksi myös mm. tekstiviestien lähetykseen ja Bluetoothiin, mikä avaa ovia erilaisiin käyttötarkoituksiin.
Ensimmäinen yritelmäni, tietokoneille tehdyn Obsesiónin porttaus. Tarkoitettu vanhan sotaratsuni 128×128-näytölle, hitaalle virtuaalikoneelle ja 12-bittisille väreille, joten uusilla kännyillä näyttää luultavasti tarpeettoman karulta.
January 26th, 2010
Vuonna 2003 4k-introon kyhäilemäni softasyntikka Syna ei näytä vieläkään pääsevän haudan lepoon 🙂 Antti teki sille nyt live-käyttöön tarkoitetun käyttöliittymän nimeltä 4096 Live. Sivulta saa versioita eri alustoille ja myös sorsat, jos haluaa kääntää jollekin muulle SDL:ää tukevalle järjestelmälle.
January 25th, 2010
Päivä lähti komeasti käyntiin kirjalöydöksellä. Prusinkieviczin ja Lindenmayerin The Algorithmic Beauty of Plants tuli netissä vastaan pdf-muodossa. Olin aikonut opuksen hankkiakin ihan painettuna versiona, mutta nyt ei siihen olekaan tarvetta. Kauniita kuvia, L-systeemejä, fraktaaleja ja paljon muuta selkeässä paketissa.
January 9th, 2007
Next Posts