Posts filed under 'softat'
Teron kanssa kirjoitettu Croutonilla lisäkiiltoa Chromebookiin ilmestyi juuri Skrollin numerossa 2/2015 (alkuperäinen nimi oli “Crouton – enemmän iloa Chromebookista”). Artikkeli käsittelee David Schneiderin tekemää Croutonia, jolla voi asentaa Googlen Chrome OS:n rinnalle perinteisemmän Linux-työpöytäympäristön kuten LXDE:n. Itse artikkeli pdf:nä tässä.
June 16th, 2015
Those of you who have tried to run the VICE emulator on Crouton+LXDE have probably noticed that it doesn’t go to proper fullscreen – probably due to some conflict with Openbox. A bit better on Xfce4 (keep pressing alt-d a few times), but not perfect, and I don’t use it anyway. After experimenting with various compilation options I eventually got SDL UI working, but that’s very crude and requires recompiling anyway. So let’s make and add a new mode instead:
xrandr --newmode "768x580_60.00" 35.19 768 792 872 976 580 581 584 601 -HSync +Vsync
xrandr --addmode LVDS1 768x580_60.00
After this start VICE again and go to Settings – VIC-II settings – Fullscreen settings – XRandR Resolutions and choose the brand new mode. After this alt-d should bring up a rather tidy fullscreen with no desktop remains or window borders anywhere.
edit: LVDS1 is for the internal display of this model, you might need to change it for yours. Plain “xrandr” will tell you what is available.
April 5th, 2015
Mattis Folkestad ilmoitti juuri, että hänen tekemänsä retrohenkinen PETSCII-muotokuva Lookin’ on esillä Emptymixupframe II -näyttelyssä Oslossa. Tässähän tulee koettua suorastaan isällistä ylpeyttä, sillä työ on tehty koodaamallani PETSCII-edikalla. Alla näpsy paikan päältä:
edit: Lisää vaan, tämäkin on tehty edikalla.
October 29th, 2014
For the ever-improving Panasonic JR-200 toolkit: one more little piece of code. It’s called cjrinfo and shows pretty much all the useful information concerning a CJR file, such as the baudrate, filename, block addresses, lengths and so on. Grab and compile: cjrinfo.c.
September 14th, 2014
Sheesh, THIS basic stuff really ought to work already, but it doesn’t seem to. When you press the eject key on the keyboard, nothing happens. It’s easy to fix, but not quite evident at first. Add the following piece to ~/.config/openbox/lubuntu-rc.xml (or might be just rc.xml) together with the rest of the key bindings:
<!-- Eject with... eject -->
<keybind key="XF86Eject">
<action name="Execute">
<command>eject</command>
</action>
</keybind>
After that killall -USR2 openbox and things should be a-ok.
August 19th, 2014
Quite many people seem to suffer from the same problem as I with VLC versions around 2.1.4: DVD playback stutters, jumps and lags. There didn’t seem to be any definitive solution to the problem and it doesn’t even affect everybody. If you’re googling around, then here’s what I did: switch audio settings from default or ALSA to Pulseaudio (and install it if needed, like in Lubuntu). Tips like setting the drive region, changing the demuxer or installing various extra libs worked as good as waving your hands in the air. It seems there’s some problem with the way audio is synchronized with ALSA. Apparently the bug is fixed in 2.1.5, but as of now all *.Ubuntus don’t yet come with that version or aren’t otherwise patched.
August 19th, 2014
Noin viikko sitten kuulimme Manun kanssa mielenkiintoisen vinkin suomalaisten tietokonepelien varhaishistoriasta: Telmac TMC-1800:lle oli kuulemma olemassa kotimainen shakkipeli. Pienen googletuksen avulla löytyikin alkuperäinen ohjelmoija, Raimo Suonio, joka kertoi pelin syntyhistoriasta paljon lisätietoa. Chesmac on peräisin niinkin kaukaa kuin vuodelta 1979, joten suomalaisen pelinkehityksen alku siirtyi juuri viisi vuotta taaksepäin. Keräilen tähän listaan löydöksen saamia mediamainintoja:
Kiinnostusta aiheeseen tuntuu siis riittävän. Tällä hetkellä on talteen saatu pelin ohjekirja ja Topdatan hinnasto, mutta kasetista tai itse peliruudusta ei ole vielä edes kuvaa. Pitkän linjan tavoitteena on arkistoida peli lähdekoodeineen toimivassa muodossa ja saada sitä myös ajettua oikealla koneella, jos vain suinkin mahdollista.
July 28th, 2014
My first attempt at fansubs: English subtitles for Pekka ja Pätkä ketjukolarissa (1957) – Pekka and Pätkä in a Pileup. Here’s the file, use as you wish: http://www.kameli.net/~marq/pekka_and_patka_in_a_pileup.srt.
Ja päälle hieman reflektiota suomeksi. Tämä ensimmäinen yritelmä paljasti jo yhtä sun toista tekstitysten tekemisestä. Reilun tunnin leffan työstämiseen meni suunnilleen kaksi työpäivää, mutta vauhti epäilemättä paranee harjoittelun myötä. Normitekstiä käänsi ripeästi, mutta elokuvan armeijafarssiosuus vaati sulkeiskäskyjen selvittelyä englanniksi, ja kaikenlainen verbaaliakrobatia edellytti sanontojen googletusta. Lopputulos on asteen yksinkertaistettu, tyylillisesti hyppivä ja synkan osalta hätäinen, mikä kertoo laatutekstityksen tekemisen haastavuudesta. Osa sanaleikeistä jäi kokonaan kääntymättä:
- “Uppiniskanen, vai?”, johon alokas vastaa: “Ei, kun Mikko Niskanen, herra vääpeli!”
- Alikersantti haukkuu alokkaita nimellä Sven Dufva – käännöksessäni Private Snafu.
- Aavikolla kirmaavien hempukoiden kadotessa Pekka toteaa (koko perheen elokuvalle aavistuksen härskisti): “Herra Serihvi, se ol kangistus.”
- Puupää olisi luontevasti Bonehead ja Pätkä vaikkapa Shorty, mutta se olisi edellyttänyt nimien kokonaisvaltaista vaihtamista, mihin en halunnut lähteä.
- Sekalaiset kotimaiset ilmaisut, kuten “Sanasta miestä, sarvesta härkää”, “Nyt se myrkyn lykkäs” ja “Ei vahinko tule kello kaulassa”.
Kaikenlaiset reunaehdot, kuten rivinpituus, piti selvitellä omin avuin. Nähtävästi 35 merkkiä on suunnilleen se määrä, jonka voi luottaa riville mahtuvan – riippuen tietysti sanojen sisältämien kirjainten leveydestä. Rivitystä ei voi jättää toisto-ohjelman varaan, sillä ainakin VLC onnistui katkomaan rivit paikoitellen varsin köserösti. Pitkien virkkeiden jakaminen yhteen tai useampaan pätkään (sic) ei tullut selkärangasta, joten osa teksteistä vilahtaa ruudulla turhankin hätäisesti. Toisaalta osa vitseistä perustuu yllättäviin heittoihin ja olisi vesittynyt koko virke kerralla näyttämällä.
Käytin tekstitykseen avointa Gnome Subtitles -ohjelmaa, joka tuntui pikaisella kokeilulla parhaalta avoimista Linuxilla toimivista vaihtoehdoista. Suunnilleen puolet ajasta suttaantui pelkkään synkronointiin, joka tuntui olevan hyvin hankalaa kaikilla softilla. Pienilläkin parannuksilla ohjelmien käyttöliittymät saisi kyllä tukemaan jouhevaa työnkulkua, mutta nyt on taidettu mennä ominaisuudet edellä.
Elokuvan yleisen kökköisyyden vastapainoksi täytyy sanoa, että Vieno Kekkosen esittämä kohtalokas saluunan laulajatar pärjää kyllä ajan jenkkitähtösille mainiosti 🙂
May 9th, 2014
Virittelin jo aiemmin kasaan Joyduino-projektin, jolla sai emuloitua Atari-joystickiä PC:n näppäimistöltä. Projektissa oli kuitenkin kaksi ongelmaa: kolvaamista vaativa tarpeettoman mutkikas piirikortti ja hieman epämääräinen sarjaportin käsittely omalla ohjelmalla. Kuulin vasta myöhemmin, että Arduinon pinnit saa suljettua laittamalla ne input-moodiin, mikä teki kytkinpiirit tarpeettomiksi. Eli kun virtuaalisen joikkarin kytkintä ei paineta, pinni on sisääntulona ja kun painetaan, niin pinni vaihdetaan ulostuloksi ja laitetaan nollaan. Tältä pohjalta riitti tehdä triviaali johto D9-naarasliittimestä piikkirimaan, joka menee Arduinon headerin pinneihin 8..GND (ylös, nappi, alas, vasen, nappi 2, oikea, maa). Tulitusnappi 2 tässä MSX:n mukainen – muissa laitteissa saattaa olla eri piikissä. Oman C-ohjelman sijasta tein isäntäohjelman tällä kertaa Processingilla, niin se toimii saman tien useilla alustoilla. Arduinoon pitää ensin ladata Firmata, jotta Processing toimii sen kanssa. Firmata ei ole järin nopea, sillä aikaa haaskaantuu yksittäisten pinnien erikseen kääntelyyn ja protokollaan, mutta tässä tapauksessa nopeus oli ihan hyväksyttävä. Omaa, luultavasti pahempaa lägiään tulee Processingin päivitystaajuudesta, mutta sekään ei ollut vielä liikaa. Esimerkki täällä:
http://www.kameli.net/~marq/kode/joikkari.pde
Firmatan lisäksi tarvii asentaa Arduino-tuki Processingille, joten mikään avaimet käteen -ratkaisu tästäkään ei tullut. MSX:n kakkosnapin vahingossa sohimisesta voi seurata ongelmia joillakin koneilla – pinniä saatetaan käyttää muihin tarkoituksiin, joten joikkaportin pinniin 7 ei yleensä kannata kytkeä mitään. Toinen detsku on, että pelikone kannattaa käynnistää tai johto kytkeä vasta ohjelman herättyä, sillä muuten porttiin tulee ei-toivottuja painalluksia. Näppikseltä pelaaminen on jo kohtuullisen hyödyllistä, jos ehjää Atari-joystickiä ei satu olemaan, mutta vielä hyödyllisempi tämä viritelmä olisi vaikkapa joypadin kanssa. Katsotaan, iskeekö inspiraatio sellaisenkin tukemiseen jossain vaiheessa.
edit: Nappi 2 ja vasen menevät tosiaan ristiin piuhassa, koska huomasin vasta jälkikäteen, että MSX:ssä kakkosnappi onkin eri pinnissä. Helppo muuttaa koodista (ja muutenkin järjestys on aika satunnainen).
edit2: Äh, menköön. Tässä se joypad-tuki. Nappien ja kontrollerin nimeä joutunee vaihtamaan, mutta muuten toiminee suorilta: http://www.kameli.net/~marq/kode/joikkari2.pde
December 9th, 2013
Olen yllättynyt todella positiivisesti siitä, että reilussa viikossa tekemäni PETSCII-editori on löytänyt kohdeyleisönsä – ilmeisesti saatavilla olevat työkalut tosiaan olivat riittämättömiä, kuten parilta graafikolta kuulin. Lahjakkaat tyypit ovat tehneet hienoja kuvia ahkerasti, mikä pitää myös koodarin motivaatiota toistaiseksi yllä. Joitakin poimintoja kootusti tässä; kuvia on varmaan vielä enemmänkin, mutta en ole löytänyt kaikkia ja jotkin on pakattu/ripattu sellaiseen muotoon, ettei niitä tiedostosta enää tunnista.
Mitään erityisen tärkeitä ominaisuuksia ei edikasta enää puutu, mutta olemassaolevia voisi parannella sieltä täältä sekä bugeja korjailla. Ehkä merkittävin puutos on animaatioiden saralla: olisi kätevää saada tehtyä monia eri frameja, joiden välillä voisi vaihdella. Sekin on kehitteillä, mutta vaatii hiukan lisää keskittymistä. Plus/4-tuki olisi hauska kuriositeetti ja luultavasti helppo toteuttaa, kunhan vielä keksii, mihin sen massiivisen värivalitsimen sijoittelee ja miten tekstimoodi on teknisesti toteutettu.
Edit: Plus/4 on nyt tuettu ihan täysipainoisesti.
October 9th, 2013
Next Posts
Previous Posts