Posts filed under 'artsu'

Kuva-arvoitus-retrospektiivi

Keväällä 2009 tuli työstettyä lisurin lisäksi ahkerasti kuva-arvoituksia Facebookin ryhmään Ismon kuva-arvoitukset sekä spin-offeihin Charade kids ja Musakuvavisa. Tässä joitakin – mielestäni – onnistuneimpia tekeleitäni kootusti. Vastaukset postauksen lopussa piilossa (valkoista tekstiä valkoisella pohjalla).

  1. Barbaari
  2. B. B. King
  3. Billie Jean
  4. Commodore 64
  5. Ei jää kiveä kiven päälle
  6. Elefantti
  7. Heviletti
  8. Homobaari
  9. Joulutorttu
  10. Karjalasta kajahtaa
  11. Kenguru
  12. Kun kuuntelen Tomppaa
  13. Läskimooses
  14. Luuta ja nahkaa
  15. Miss Suomi
  16. Nakki napsahti
  17. Paha kurki
  18. Parsakaali
  19. Pattipolvet
  20. Porilaisten marssi
  21. Punikkitatti
  22. Punkero
  23. Roger Rabbit
  24. Rakastella
  25. Rankka päivä
  26. Taru sormusten herrasta
  27. Tossua toisen eteen
  28. Valepukki
  29. Vetää nenästä
  30. Vinkuintia

2 comments October 6th, 2012

Kysymyksiä sarjakuvasankareille

Miltä tuntuu elää pelossa, Arkasmurffi?

Kuka sinusta huolehtii, Rapa-Ripa?

Miksi lyöt, Roope Ankka?

Mikä on suurin heikkoutesi, Corto Maltese?

Eikö tuo ole simputusta, Kersantti Ärjylä?

Miten käy sinun jälkeesi, Akvavitix?

Ketä äänestät, Kapteeni Amerikka?

Yskittääkö aamuisin, Kippari-Kalle?

Mitä sanoo Koraani, Ahmed Ahne?

Add comment June 5th, 2012

Womantalk to mantalk translation

What she said: “We need to talk.”
What he heard: “I’m leaving you.”

What she said: “I’ve been thinking …”
What he heard: “I’m leaving you.”

What she said: “At this point in life …”
What he heard: “I’m leaving you.”

What she actually meant: “I’m leaving you.”

Add comment December 12th, 2011

Hei …poika?

Kyllä on ajat muuttuneet, kun naisetkin voivat laulaa tällaista: Kitkerät Neitsyet — Hei poika. Biisihän on vetävä ja leikittelee hauskasti puumanaisen ja sukupuoliroolien teemoilla. Katsotaanpa säilyykö sävy vielä, kun vaihdetaan sukupuolet:

Hei tyttö

Lakkaat sinäkin epäröimästä
kun vertailet tytärtä ja äitiä
eivät vanhat nuorene tästä
mutta uusia, uusia tulee vain lisää…
Kauan suutelin vain ryppyisiä suita
muut olivat vain kersoja
silloin näin vain metsän enkä puita
niitä nuoria versoja

kerto:
Hei, tyttö (hei tyttö)
Hei, nuori ja kaunis tyttö (hei tyttö)
Tule meille (hei tyttö)
Kun olet vielä nuori!

Jos en saa nuorta naista
niin olen sitten nuoretta
mutta minut saa vaikka piestä
jos vain liha on tuoretta
En halveksi vanhoja luita
vaikka kauan niitä kalusinkin
silloin saanut en tyttöjä muita
vaikka niitä kovin halusinkin

Kun turvautuu tottuneen troppiin
alkaa klopit riittämään
laitan liikettä ketteriin kroppiin
ja tytöt palaavat kiittämään
En pelkää mä yhteiskunnan vihaa
en kyseenalaista mainetta
kas, olen minäkin verta ja lihaa
en ota tästä painetta

[kerto]

Mä pukeudun luonnonsilkkiin
ja lähden tytönpoimintaan
painan leimani jokaiseen horoon
näin otan osaa nuorisotoimintaan
Heitä parhaissa housuissa seuraan
puen tukisukat pitävät
pian saan heistä varman teuraan
kunhan naisenalut itävät

No, on tässä se pieni vamma
että appiukot karsastaa
muttei hätää, olen vain orhi
joka hiukkasen varsastaa
Nämä tytöt ei hassista mieli
ei kaduilla mölyä
vaan rauhassa ahkera kieli
pyyhkii sedästä pölyä

[kerto]

1 comment October 12th, 2011

Takaisin Sharpin äärelle

Sain ensimmäisen tietokoneeni, käytetyn Sharp MZ-721:n, joululahjaksi vuonna 1986. MZ-perhe oli saanut alkunsa jo 70-luvun puolella ja 700-sarjan koneet olivat teknisesti varsin pieni kohennus aiempaan arkkitehtuuriin. Yhdysrakenteisuudesta sentään luovuttiin, muistia oli 64 kilotavua ja näyttipä kone kahdeksan väriäkin, mutta toisaalta sama karu merkkigrafiikka ja yksikanavainen sisäinen kaiutin olivat 1982 jo aikansa eläneitä: onhan esim. Commodore 64 samalta vuodelta. Sharp ei ollut maailmalla mikään valtaisa menestys eikä sen enempää Suomessakaan, joten pelitarjonta jäi köyhäksi. Koneen ainoa realistinen käyttötarkoitus oli siis BASIC-ohjelmointi, jonka kautta aukesi edelleen hengissä pihisevä ohjelmointiharrastus.

1991 sain lopulta PC:n, jonka jälkeen Sharp siirtyi normaaliin tapaan hyllyyn pölyttymään. Vaihdoin koneen jopa pois, mutta onneksi sain sen myöhemmin takaisin. 90-luvun puolivälin jälkeen Sharp tuli vastaan lähinnä muuttopuuhissa, kun se piti jälleen johonkin laatikkoon pakata. Samaan aikaan haalin kuitenkin toisen kasibittisen eli MSX:n, jolle tuli tehtyä yhtä sun toista vuosina 1997-1998 ja kymmenen vuoden luovan tauon jälkeen ihan viime aikoinakin.

Assembly 2011:n lähestyessä iski taasen inspiraatio näpeltää Z80:n äärellä. MSX oli luonteva valinta, mutta rima samalla niin korkealla, että viimeisen viikon alkaessa tuotoksen valmistuminen alkoi näyttää jo toivottomalta. Samaan aikaan olin kaivellut Sharpin kaapista ja pikku sivuprojektina kasaillut sill uuden siirtopiuhan. Päähänpiston seurauksena lähdimme Yzin kanssa tekemään projektia sille ja intensiivisen muutaman päivän puurtamisen tuloksena saatiinkin kasaan kelpo tekele: See Sharp. Yksikanavainen ääni ja kiinteä merkkigrafiikka asettivat tiukkoja rajoituksia, mutta juuri ne haasteet olivatkin kaiken a ja o. Paljon aikaa säästyi sillä, että työkalut kuten SDCC olivat jo tuttuja ja MSX:lle aiemmin tehtyjä kirjastoja ym. pystyi käyttämään lähes suoraan.

Nostalgiaa, nostalgiaa, nostalgiaa. Itse laite on 29-vuotias ja minullakin ollut 25 vuotta, joten tässä on tullut tehtyä jonkinlaista aikamatkaa. “Sarppi” sijaitsi suurimman osan ajasta takkahuoneessa, jossa se lepäsi puisen saunajakkaran päällä mustavalkoiseen matkatelevisioon kytkettynä – taisin nähdä koneen värit vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Kasetilta erikseen ladattu S-BASIC ei ollut aikalaisekseen huono, mutta toki varsin hidas. Konekieli vaikutti pitkään hirvittävän vaikealta, vaikka sen mystinen nopeus samalla kiinnostikin pientä pelintekijää. Tänä päivänä työkalut ovat eri maailmasta: C-ristiinkääntäjä inline-assemblerilla höystettynä, Processing ideoiden testaamiseen ja esilaskentaan, make projektin kääntämiseen, Gimp kuvien editointiin ym. Laite on edelleen tasan sama, mutta saman sisällön tekeminen 80-luvun työkaluilla olisi ollut erittäin hankalaa.

Add comment August 7th, 2011

Jussi

Kun minä katselen maailmaa
täältä nojatuolistani
niin minä ymmärrän kaiken
ja korotan vakaan ääneni

Jokaiselle on se oma paikka
jonne hänen värisensä kuuluvat
Näin olen sen pohtinut
ja se tuntuu oikealta

Tämä paikka on meidän
Mutta meidät ajetaan pois
Joka puolelta uhkaa toiseus,
rumuus, irstaus, heikkous

Vaikka olen järjen mies
niin joskus minäkin haaveilen
Ne ovat suuria unia
Voimallisia unia

Kaiken sekasorron keskellä
minä vedän esiin hohtavan aseen
ja siivoan sankarin elkein
tuon kaiken saastan pois

Kun minä katselen maailmaa
täältä nojatuolistani
niin minä näen sen
niin paljon muita selvemmin

Add comment May 28th, 2011

Sorretut kansanosat

valkoinen lihaa syövä heteromies
valkoinen lihaa syövä heteronainen
valkoinen lihaa syövä homomies
valkoinen lihaa syövä homonainen
valkoinen kasvissyöjä heteromies
valkoinen kasvissyöjä heteronainen
valkoinen kasvissyöjä homomies
valkoinen kasvissyöjä homonainen
musta lihaa syövä heteromies
musta lihaa syövä heteronainen
musta lihaa syövä homomies
musta lihaa syövä homonainen
musta kasvissyöjä heteromies
musta kasvissyöjä heteronainen
musta kasvissyöjä homomies
musta kasvissyöjä homonainen

Add comment May 16th, 2011

Kolumbus

Ollaan sun huoneessa
ihan ekaa kertaa
Joku rento juttu pitäis
mut nyt ei irtoo supliikki

Sul on nallei ja
kukallinen päiväpeitto
Mut hei, tuutsä tänne?
Eikä mun ääni värähdä!

Sit ollaan sun sängyssä
ihan siististi vaan
sen päiväpeiton päällä
Ja sua hiukan jännittää

Mun sormet löytää
paikkoja yks kerrallaan
Eikä sais hätäillä
kun et sä vielä tunne mua

Sun posket hehkuu
Mua kihelmöi kaikkialta
Sä siirrät mun käden pois
Okei, okei, okei

On niin södee ja sä
niin kuuma et polttaa
Ja mä alan tajuta
et mitä nainen tarkottaa

Enkä mä tänään
ees haluis tän enempää
Kun mä muistan joka hipasun
vielä viikon päästä

Add comment April 25th, 2011

Digikylttyyri

Digikylttyyri! Digikylttyyri!
Tuo huuto on Suomessa syyri.
Mut mikä on digikylttyyri?
Kas, googlasinpa sen jyyri.

Se on yhdelle Twitter-kyyri,
taas toiselle MIT-tyyri,
Berners-Lee, Steven figyyri
tai Stanfordin polityyri.

Tuhatbittinen on digikylttyyri.
Se on Kiinassa palomyyri,
mut Suomessa digikylttyyri
on Fese, Galtsu ja lyyri.

Add comment March 23rd, 2011

Sininen tyttö

Kun sinä astelet, joutilaasti,
pitkin tämän kylän savista raittia
valkoisissa kengissäsi

niin jopa kääntyy pelloilla päät,
minun muiden mukana

Valkoinen mekko, kultainen tukka,
ihossa kuulas sinisen sävy

Ei sinua tohtisi omistaa,
et sinä yhdelle omaksi ryhdy,
tuollainen tyttö, koko kylän ainoa

1 comment February 13th, 2011

Next Posts Previous Posts


Kommenttien virta

Aiheet