Posts filed under 'filosofointi'
“Is that a keyboard?”, kysyi eräs opiskelijoistani, kun vein eilen koululle Commodore 64:n. Pisti miettimään, että lyhyt näyttää olevan digitaalisen ajan muisti – kyseessä oli sentään uuden median maisteriopiskelija. Laitehan on vanhempi kuin useimmat opiskelijoista, joten ei heillä oikein voi omakohtaista kokemusta siitä ollakaan, mutta silti olisin jotenkin kuvitellut ihmisten tunnistavan edes maailman myydyimmän kotitietokoneen. Kysymys ei tosin ole ainoastaan sukupolvien välisestä kuilusta: kaikkialla maailmassa Commodoren markkina-asema ei ollut läheskään yhtä vahva kuin Suomessa, joten vaikkapa ZX Spectrum tai MSX saattaisi olla tuttu laite nuoremmillekin.
Vertailun vuoksi koitin muistella mitä itse tiedän 70-luvun tietotekniikasta. Lähes kaikki on myöhemmin karttunutta toisen käden tietoa, kun en alta nelivuotiaana ole tietokonetta edes nähnyt. Apple II, Telmac tai joku hulvaton suurkone olisi aikakauden puolesta periaatteessa voinut vastaan tulla, mutta en muista mitään sellaista tapahtuneen. Ensimmäinen muisto mistään elektronisesta laitteesta taitavat olla 80-luvulla suositut elektroniikkapelit, joita oli itsellänikin kaksi. Serkkujen mummolassa näin 80-luvun alussa Atari 2600:n, joka vaikutti aika käsittämättömän hienolta laitteelta: värikkäitä pelejä isossa telkkarissa! Melkein 30 vuotta myöhemmin hankin itsekin Atarin ja sille Battlezonen, joka näytti edelleen teknisesti hienolta, mutta pelinä nykyperspektiivistä lähinnä raivostuttavan epäreilulta.
Tarviiko uuden median ammattilaisen sitten edes tuntea historiaa? Töissä kun riittää hyvin se, että osaa CSS:t, PHP:t, Fotarit ja suunnittelumenetelmät. Joissakin tehtävissä näin epäilemättä onkin, mutta ainakin maisteriksi valmistuvan pitäisi tuntea myös alansa menneisyyttä. Asiantuntija- ja tuotekehitystehtävissä on suoranaista hyötyä jo pelkästään siitä, ettei tarvitse toistaa moneen kertaan vääriksi todettuja ratkaisuja tai kuvitella virheellisesti keksineensä jotain uutta ja mullistavaa, jos kyseinen innovaatio on jo vuosikymmeniä vanha. Toisaalta on kyse ammattiylpeydestäkin: oma työ asettuu historialliseen jatkumoon eikä ole pelkkää näköalatonta puuhastelua.
Kyllähän meilläkin on opinnoissa pakollinen kurssi Introduction to Media Art and Culture sekä vapaaehtoisena vielä Media Culture Seminar, jotka käsittelevät myös historiallisia teemoja. Babbage, Bush, Memex, Engelbart, Nelson, Kay ja PARC ovat suuressa mittakaavassa ilman muuta tärkeitä aiheita, mutta lähihistoria tuntuu jäävän näiden eeppisten sankaritarinoiden varjoon. Ne pienet arkiset hetket uuden ajan kynnyksellä, kun perheenisä kantoi kotiin VIC-20:n tai tv-pelin. Modeemilla purkkeihin soittelu, pelikasettien kopiointi, BASIC-listausten lehdestä näpyttely. Kuvaputkien äärellä oli vaivihkaa käynnissä teknologinen vallankumous: kotona oli nyt tietokone!
November 3rd, 2012
Allaolevista hömppäkuvista voi tehdä muitakin päätelmiä, kuin että kuvaajat ja mallit eivät tiedä lajista juuri mitään. Jostain syystä noita otoksia on kuitenkin kuvapankit väärällään, eikä varmastikaan pelkästään jousiammunta-aiheisten juttujen täytteeksi. Millaista symboliikkaa kuviin on ladattu: mitä merkitsevät jousi ja nuoli?
- Metsästystä ja vaaraa – mm. nainen jousineen puun takana piilossa
- Tarkkuutta, taitoa sekä keskittymistä – pukumiehet ovat selvästi päteviä tyyppejä, samoin mustiin pukeutunut nainen
- Tulevaisuuteen tähtäämistä – samat pukumiehet, nuo tulevaisuuden tekijät
- Klassista kauneutta – kauniisti kaartuva jouskari puolialastomien naisten käsissä
- Atleettisuutta ̣– stadionilla ampuva anorektikko sekä yläosaton lonkkareineen
- Alkukantaista eksotiikkaa – mm. oksilla koristeltu bikinibeibi
- Aggressiota ja voimaa – etenkin miesten kuvat
- Historiaa ja mystiikkaa– “keskiaikaisiin” kaapuihin puketuneet naiset, haltiat
- Lapsuuden nostalgiaa – pikkupojat kömpelösti yrittelemässä
- Kokemuksen tuomaa varmuutta – ikäihmiset ja jousi
- Harrastuksissa rentoutumista – lunkit ampujat ulkona, aurinkokin paistaa
- Komiikkaa – tarkoituksellisen kömpelöt ammuskelijat, vastakohtana taidolle, tarkkuudelle ym.
Tulipas niitä paljon. Paljon tiivistyy sanapareihin mies-nainen, moderni-historiallinen, nuori-vanha, osaava-kömpelö, hyökkäävä-rauhallinen, rento-keskittynyt, vahva-heikko sekä luonnollinen-keinotekoinen. Erääksi lukumenetelmäksi soveltuisi myös skemaattisuus-ikonisuus-jatkumo: kuinka keinotekoinen tai aito tilanne on ja miksi? Onko mukana synteesiä, abstrahointia ja selittävyyttä?
July 30th, 2012
Tänäkin lukuvuonna tuli kahmittua vähän liikaa opetusta vastuulleni: vedin seitsemän kurssia ja koordinoin yhden järjestelyt. Lehtorin tulee toki järjestää opetusta, mutta tuollaisessa määrässä ei ole yhtään mitään järkeä. Vaikka kuinka puhuttaisiin korulausein siitä, kuinka opetusportfolio tulee jatkossa olemaan osa opettajien arviointia, niin tietystä rajasta eteenpäin huhkimisesta ei ole mitään hyviä seuraamuksia. Ensinnäkin, kurssien taso luultavasti laskee, kun niihin ei ehdi keskittyä. Toisekseen, samojen kurssien vuodesta toiseen toistaminen ei näy portfoliossa juuri mitenkään. Kaikkein suurin ongelma on kuitenkin se, että opetus on kaikesta muusta ajasta pois.
Aalto-yyoossa ollaan nykyään sitä mieltä, että kaikki opettajat ovat tutkijoita ja tutkijat opettajia, mikä aiheuttaa uudenlaisia tulospaineita opetushenkilökunnalle: pitäisi tehdä tutkimusta ja tuottaa julkaisuja. Liikaa opettamalla ei ehdi edes pitää yllä ammattitaitoaan, saati että vääntäisi ohessa vielä parit paprutkin. Jos lehtori saa fudut tai lähtee muuten etsimään uusia uria, niin etenkin akateemisella puolella paras mahdollinen suositus on pitkä lista kv-julkaisuja plus mieluusti se tohtorintutkinto. Julkaisut ovat käypää valuuttaa sekä tutkimus- että opetustehtäviin pyrkiessä, siinä missä opetusportfolio ei tutkijaa paljon hyödytä. Eli nyrkkisäännöksi tiivistäen:
Opeta niin vähän kuin mahdollista ja keskity tutkimukseen sekä jatko-opintoihisi niin paljon kuin suinkin työajalla pystyt.
June 24th, 2012
Aalto-yyoon ja perinteisesti niin varman Nokian epävarmat tulevaisuudennäkymät ovat pistäneet miettimään mitä sitä tekisi jos ja kun tämä lehtorin lupsakka ura loppuu. Ei ole suinkaan mikään mahdoton kuvio – eihän säätiössä ole pysyviä virkoja, vaan mennään määräaikaisilla työsopimuksilla. Samoin on meneillään suuntaus, jossa lehtoraateista pyritään eroon ja tilalle tulee joko ei mitään tai sitten professuureja, joihin on kovemmat vaatimukset. Eli mihin suuntaan sitä lähtisi?
- Koodihommiin. Paikkoja on ainakin alati auki, mutta oma ammatillinen osaaminen on päässyt vanhentumaan, kun Javat, SQL:t ja Scrumit eivät ole missään määrin tuttuja. Ei sillä, etteikö niitä voisi oppia, mutta ilmoituksissa vaaditaan yleensä useamman vuoden työkokemusta.
- Käyttöliittymäsuunnittelijaksi. Itse en ole kummoinenkaan designer, joten sopivampi pesti liittyisi koordinointiin tai käytettävyystestaukseen. Kumpikaan ei ole välttämättä sitä, mitä haluaisin tehdä eläkeikään saakka.
- Opettajaksi. Todennäköinen loppusijoituspaikka löytyisi jostain AMK:sta, sillä oman alani opetusta ei yliopistoissa anneta monessakaan paikassa.
- Tekniikan tutkijaksi. Sinänsä mahdollinen urapolku, jos tykkää projektiluontoisista pätkätöistä. Tätäkin tuli jo kokeiltua, eikä ollut mitenkään kadehdittavaa hommaa.
- Humanistitutkijaksi. Ala on tolkuttoman kilpailtu, joten tämä vaihtoehto lienee koko sakista toivottomin vaihtoehto.
- Yrittäjäksi. Kaikenlaista myytävää osaamista voisi hyvin ollakin, mutta olen niin huono kauppamies, että asiakkaiden hankkiminen ja kannattavien diilien teko voisi olla haastavaa.
- Ulkomaille. Mahdollisuuksia on moninkertaisesti, mutta työnsaantia auttaisivat kummasti yhteydet, vetävä portfolio ja/tai tohtorintutkinto.
Mitään yhtä oikeaa vaihtoehtoa ei joukosta selvästikään hahmotu. Monialaisuus näyttäytyy jälleen sekä kirouksena että siunauksena: häröilijä voi soveltua usealle eri tontille, mutta toisaalta yhden alan vahvalle asiantuntijalle löytyisi varmemmin duunia tietyltä hiekkalaatikolta. Perinteisintä IT-alan eskapismia olisi suuri irtiotto, muutto maalle viljelemään porkkanoita.
June 21st, 2012
Monilla (nettikeskustelijoilla) tuntuu olevan kaikenlaisia käsityksiä siitä, mitä Koraanissa käsketään ja kielletään, mutta harvempi lienee oikeasti lukenut itse opusta. Netistähän sekin löytyy, joten ei muuta kuin ottamaan asiasta selvää. Ensi alkuun oli tarkoitukseni kirjoittaa “Nirri pois pt. 2” vertaillakseni Koraanin ja Vanhan testamentin oikeuskäytäntöjä kuolemanrangaistuksen osalta, mutta Koraani ei vertailuun lopulta soveltunut, koska maallista lakia koskevia tarkkoja määräyksiä on verrattain vähän. Pikemminkin kerrotaan, miten uskovaisen tulisi elää ja rangaistus jätetään viimeiselle tuomiolle. Jokunen kuolemanrangaistusta käsittelevä kohta sentään löytyi:
- Murhatapaukset (2: 178), myös sovittelumahdollisuus
- Vihamielisten vääräuskoisten (uskottomien) surmaaminen (4: 89)
- Jumalaa ja hänen lähettilästään vastaan sotiminen (5: 33)
Kaiken kaikkiaan Koraani on hämmentävää luettavaa, koska monessa paikassa viitataan suoraan Raamattuun. Mainittujen joukossa ovat mm. monet profeetat, Jeesus ja juutalaisten pako Egyptistä. Muhammedin näkemys – ja samalla koko islamin oikeutus – on se, että yläkerran isäntä on ilmaissut itsensä jo aiemminkin, mutta juutalaiset ja kristityt ovat vääristelleet sanoman. Toisteisuutta on paljon: jumalattomien saama rangaistus, paratiisi, tuomiopäivä ja epäjumalien turmiollisuus kerrataan monen monessa suurassa lähes samoin sanoin.
Varsinainen oivallus syntyi Wikipedian aihetta käsittelevien artikkelien äärellä. Koraani ei juuri ota kantaa lakipykäliin, mutta johonkinhan sen paljon puhutun islamilaisen lain on perustuttava. Avainsana on sunna, eli hadith-kirjoituksiin perustuva perinnetieto profeetan elämäntavoista ja sanomisista. Tässä kohdassa tilanne monimutkaistuu kovaa kyytiä, sillä hadithiin kuuluu luotettavuudeltaan vaihtelevan tasoisia lähteitä ja tulkinnanvaraa on paljon, mikä on omalta osaltaan johtanut islamin jakaantumiseen erilaisiin koulukuntiin. Samaa kautta mukaan on tullut aikalaiskulttuuria, jota ei ole välttämättä edes tarkoitettu nykyaikaan sopivaksi elämänohjeeksi.
Alarmistien lempilapseen, pyhään sotaan, kannustetaan sivuilla useaan otteeseen, mikä luo väkivaltaisen vastakkainasettelun oikea- ja vääräuskoisten välille. Asiaa voi kuitenkin katsoa toiseltakin kantilta, sillä uskottomat saavat joka tapauksessa rangaistuksensa tuonpuoleisessa, minkä lisäksi parin jakeen mukaan rauhallinen rinnakkaiselo olisi suorastaan suotavaa:
Taistelkaa Jumalan retkellä niitä vastaan, jotka vastaanne sotaa käyvät, mutta itse älkää aiheetta hyökätkö. Totisesti Jumala ei rakasta rauhanrikkojia. (2: 190)
Poikkeus tehdään niihin nähden, jotka etsivät turvaa joltakin teidän kanssanne liitossa olevalta heimolta tai jotka ovat tulleet luoksenne, koska heidän sydämensä kieltää heitä taistelemasta teitä vastaan tai omaa kansaansa vastaan. Jos Jumala olisi tahtonut, olisi Hän voinut antaa heille ylivoiman, ja he olisivat varmasti sotineet teitä vastaan; mutta jos he pysyvät loitolla teistä eivätkä taistele teitä vastaan, vaan tarjoavat teille rauhaa, niin ei Jumala salli teidän hyökkäävän heidän kimppuunsa. (4: 90)
June 21st, 2012
Näin tuoreehkona isäukkona voin helposti allekirjoittaa, että oma lapsi tuntuu jotenkin erityiseltä verrattuna muiden muksuihin, oli se sitten totta tai ei. Vaan entäpä jos tuo pieni erityisyys ei riitä, kun oma jälkikasvu katsoo suurilla silmillään niin viisaasti ja tuntuu ymmärtävän asioita paljon syvällisemmin kuin tavallinen höpsö kakara? Silloin saattaa olla kyseessä…
Indigolapsi! Nämä vanhat sielut ovat tulleet johtamaan maailman uuteen, henkisempään ajanjaksoon. Indigolapsen tunnistaa ainakin avoimista silmistä, kuninkaallisesta käytöksestä ja sosiaalisuudesta. Indigot hakevat myös rajojaan, joten määräilevyys ja vaativuus ovat kaksi indikaattoria lisää.
Kun diagnoosi on tehty, niin ylpeä vanhempi voi tarkistaa, sattuisiko itsekin olemaan hopealapsi (indigoja kun on syntynyt, vähän tosin lähteestä riippuen, vasta vuodesta 1985 alkaen). Hopealapset ovat indigojen luottohenkilöitä ja usein niiden vanhempia. Tunnusmerkkeinä rauhallisuus, haaveilu, kirkkaat viisaat silmät ja ihmisten kanssa toimeen tuleminen.
Luokituksia löytyy vielä lisääkin, joten kaikille muksuille löytyy oma väri. Purppuralapset ovat aika riiviöitä, sillä heidän tarkoituksensa tässä maailmassa on haitata indigojen työtä. Kannattaakin siis tarkkailla, millaiseen seuraan uuden ajan airueensa päästää. Muita ongelmatapauksia ovat harmaat ja likaiset lapset. Mutta mitäs jos käykin niin, että oma lapsi sattuu edustamaan juuri tällaista ei-toivottua väärää väriä? En olisi asiasta huolissani, sillä henkistyneille vanhemmille nähtävästi syntyy vain indigolapsia.
Lasten värit määriteltiin jo vuonna 1982 Nancy Ann Tappen toimesta. 30 vuodessa iskee kuitenkin helposti inflaatio. Kun vähän joka toisella tutulla rupeaa olemaan indigoja, omakin ihmeellinen tähtien lähettiläs on siinä porukassa enää yksi “perusindis” muiden joukossa. Ensimmäinen erottumisen keino on tehdä värityypeistä kiinnostavia yhdistelmiä, kuten vaikkapa hopea-indigo, mutta parempaakin on tarjolla.
2000-luvulla on näet alkanut syntyä kristallilapsia. Tunnuspiirteitä on lukuisa joukko, mutta ainakin herkkyys, vetäytyvyys, suuret silmät ja telepaattiset kyvyt ovat varmoja tärppejä. Telepatian vuoksi he myös saattavat oppia puhumaan myöhään – tarvetta puhumiselle ei ole. Kristalleilla on keskeinen rooli uuden henkisemmän maailman rakentamisessa.
Jään jännityksellä odottamaan, mikä on seuraava kehityksen askel, kun kristallitkin alkavat käydä arkisiksi. Lupaavia kaikuja olisi ainakin tähtilapsissa.
June 11th, 2012
Vanhassa testamentissa on paljon pykäliä, joiden nojalla voi tulla karkotetuksi kansansa keskuudesta tai kivitetyksi. Ihan mielenkiinnosta tulin etsineeksi joitakin kuolemantuomioon johtavia rikkeitä, joista voi oppia kaikenlaista taannoisista moraalikäsityksistä. Vanhainvalta, teokratia sekä sukupuolielämän tarkka kontrolli nousevat listalta ainakin esiin.
- Naisten noituus (2. Moos. 22:17)
- Isänsä tai äitinsä herjaaminen (3. Moos 20:9)
- Aviorikos (3. Moos. 20:10 ja 5. Moos 22:22)
- Sukupuoliyhteys lähisukulaisen vaimon tai oman miniän kanssa (3. Moos. 20:11–12,20–21)
- Homoseksuaalisuus (3. Moos. 20:13)
- Eläimiin sekaantuminen (3. Moos. 20:15–16 ja 2. Moos. 22:18)
- Vainaja- tai tietäjähengellä puhuminen – luultavasti mielisairaus (3. Moos. 20:27)
- Jumalanpilkka (3. Moos. 24:16)
- Toisen ihmisen surmaaminen (3. Moos. 24:17 ja 2. Moos. 21:12)
- Sapatin rikkominen (4. Moos. 15:35)
- Vieraiden jumalien palvominen (5. Moos. 13:7–10)
- Väärä profetointi (5. Moos. 18:20)
- Pojan uppiniskaisuus ja tottelemattomuus (5. Moos. 21:18–21)
- Esiaviollinen seksi, naisten tapauksessa (5. Moos. 22:20–21)
Siveellisyyttä koskevissa pykälissä rangaistus ulottuu toisinaan myös jälkipolviin, eli kauhistuttavaan tekoon syyllistyneiden lapsetkin on surmattava. Lopuksi vielä ajankohtaiseen aiheeseen liittyen:
Kun maahanne tulee muukalaisia asumaan keskuudessanne, älkää sortako heitä. Kohdelkaa joukossanne asuvia siirtolaisia ikään kuin he olisivat heimolaisianne ja rakastakaa heitä kuin itseänne, sillä te olette itsekin olleet muukalaisina Egyptissä. (3. Moos. 19:33–34)
June 10th, 2012
Miltä tuntuu elää pelossa, Arkasmurffi?
Kuka sinusta huolehtii, Rapa-Ripa?
Miksi lyöt, Roope Ankka?
Mikä on suurin heikkoutesi, Corto Maltese?
Eikö tuo ole simputusta, Kersantti Ärjylä?
Miten käy sinun jälkeesi, Akvavitix?
Ketä äänestät, Kapteeni Amerikka?
Yskittääkö aamuisin, Kippari-Kalle?
Mitä sanoo Koraani, Ahmed Ahne?
June 5th, 2012
Laitetaan nyt vielä toinen IL-lista, mutta tällä kertaa kepeämmästä aiheesta. Ameriikan laulajatähtösen polveilevasta urasta uutisoidaan alituiseen:
- Blondi Rihanna poseeraa yläosattomissa!
- Rihanna kerjää jälleen huomiota – julkaisi nakukuvia!
- Melko roiseja lomakuvia, Rihanna!
- Nyt näkyy läpi, Rihanna!
- Rihanna repäisi jälleen – ihan “nudena”
- Vau, Rihanna ronskisti yläosattomissa!
- Rihanna lähetti Adelelle nakukuvansa
- Nyt näyttää hyvältä, bikini-Rihanna!
- Huh! Rihanna lomaili yläosattomissa!
- Vau, mikä herkkupeppu, Rihanna!
- Rihanna julkaisi vietteleviä kuvia itsestään
- Rihanna vilautti nännilävistystään
- Huh, mikä kissa: Rihanna surffaili stringeissä!
- Oho, Rihanna: tämä paita ei paljoa peitä!
- Nyt tihkuu seksi! Katso kuvat Rintsikka-Rihannasta!
- Unohtuiko rintsikat, Rihanna?
- Ihanaa, Bikini-Rihanna!
- Rihannan bikiniparaatille vielä jatkoa – katso kuvat!
- Katso Rihannan roisi video: Käsi käy jatkuvasti jalkovälissä!
- Rihanna kuvasi rivoissa asuissa – maanomistaja pillastui!
- Rihanna poseeraa ilkosillaan
- Rihanna paljasteli lomalla!
- Rihanna kouri haarojaan lavalla lapsiperheiden edessä
- Vau, mikä bikinipylly, Rihanna!
Ja niin edelleen.
May 29th, 2012
Hyvinkään traaginen ampumatapaus kirvoitti nopeasti paljon nettikeskustelua, mm. Iltalehden foorumilla. Faktoja on edelleen vähän tarjolla tutkinnallisista syistä, mikä ei kuitenkaan estä kirjoittajia ratsastamasta vakaasti ties millä keppihevosella. Parinsadan ensimmäisen sivun aikana todennäköisiksi syyllisiksi on ehditty nimetä jo ainakin seuraavat:
Alkoholi, alkoholismi, armeija, aseharrastajat, aseistakieltäytyjät, ateistit, Bandidos, Breivik, Cannonball MC, cityvihreät, demarit, EU, eutanasia, Facebook, feminismi, hallitus, Halla-aho, Halonen, huumeidenkäyttäjät, huumejengi, Hyvinkään sossut, hyysäys, Illuminati, Internet, Jokelan kouluammunta, julkisuudenkipeys, jättänyt tyttöystävä, kannabis, kasvissyöjät, kepulaiset, Kokoomus, kokolihaa syövä isänmaallinen valkoinen suomalainen heteromies, kommarit, koulukiusaaminen, kovat arvot, kunniamurha, kukkahattutädit, Linkola, löysä aselaki, maahanmuuttajat, maahanmuuttopolitiikka, markkinatalous, masennuslääkkeet, media, metsästäjät, mielenterveyspalvelujen karsiminen, mielisairaus, monikulttuurisuus, Muranen, mustasukkaisuus, neekerit, Paatero, pakkoruotsi, Perussuomalaiset, pesäpallofanit, pillunpuute, punavihreät, Rambo-elokuvat, ravintolamelu, ryssät, Räsänen, Schengenin sopimus, simputus, skitsofrenia, somalit, steroidit, suomalainen kansanluonne, suvaitsevaiset, syrjäytyminen, tietokonepelit, tiukka aselaki, Urpilainen, uskovaiset, vapaa kasvatus, vapaamuurarit, Vihreät, äärikristityt sekä äärioikeistolaiset.
En suosittele tuon ketjun lukemista, ellei satu rakastamaan aasinsiltoja ja loputonta toistoa. Välillä kirjoittajien logiikka on niin omintakeista, että sitä on kovin vaikea ymmärtää:
26.5.2012, 07:59: Lisääntynyt väkivalta korreloi näköjään suoraan vihreiden suosion määrään. Siinäkö syy?
26.5.2012, 08:13: Mikä osuus on ollut pakkoruotsittamisella ja suomalaisten alistamisella?
26.5.2012, 08:40: Kaikille aseet, niin voi vastata sitten urpojen tulitukseen.
26.5.2012, 09:51: Ihminen oli asialla, missä on koiravihaajat nyt vaahtoamassa miten pahoja koirat on?
26.5.2012, 09:57: Tämän siitä saa kun hyväksytään eutanasia. Nuorille ihmisille varsinkin erittäin kova paikka tajuta 🙁
26.5.2012, 15:34: Varmaan ateisti tämänkin teon takana kun tietää että ei joudu tuomiolle ja saa tappaa niin paljon kuin lystää.
27.5.2012, 00:22: Hyvinkään surmien syy, aseita ihannoiva feministikulttuurimme?
27.5.2012, 09:24: Totta kuva täsmää , hiukset, paita, ketju kaulassa , miksi iltalehdessä peitetty kasvot , ehkä kasvattilapsi jostain muusta maasta nimi vaihdettu
Asiat näkee tunnetusti juuri niin kuin ne haluaa nähdä.
May 27th, 2012
Next Posts
Previous Posts