Posts filed under 'linux'
Vaihdoin vanhaan Mac Mini 1,1:een taannoin jo suorittimen, mutta ruokahalu kasvoi syödessä. Prosaripäivityksen jälkeen nimittäin koneeseen voi asentaa uudemman firmwaren, minkä jälkeen laite luulee olevansa kolmea vuotta uudempi malli, Mac Mini 2,1. Sitä myöten tunnistuu myös enemmän muistia: neljä gigaa asentamalla saa käyttöönsä kolme entisen kahden sijasta. Ohjeet löytyvät täältä, eikä prosessikaan mikään mutkikas ole, mutta hieman rohkeutta kyllä vaaditaan (ensimmäisessä buutissa on “normaalia”, että ruudulle tulee roskaa ja kone jumittaa). Omalla vastuulla.
Buutin jälkeen Mini todellakin löysi itsestään uutta kyvykkyyttä ja muistia tuli käyttöön luvattu giga lisää. Jotkut ovat onnistuneet asentamaan OS X Lionin, mutta itse halusin mieluummin käyttiksen, jolle tulee esim. edelleen tietoturvapäivityksiä. Kaikkien muiden päivitysten lisäksi laitoin myös jostain läppäristä yli jääneen hieman isomman ja nopeamman levyn. Core Duo -aikana käytössä oli Lubuntu, joka on kuitenkin hieman karunpuoleinen joissakin asioissa, joten tällä kertaa kokeiluun meni modernimpi Mint+Mate. Tarkoitus oli laittaa saman tien 64-bittinen versio, mutta se ei suostunut buuttaamaan, joten 32-bittisellä mennään.
Kaikki toimi aika lailla suorilta ilman enempiä virittelyjä. VLC:ssä ääni oli hieman epäluotettava oletusasetuksilla, mutta ALSA pelasti päivän (toisilla koneilla taas Pulseaudio on ollut parempi, mene ja tiedä). Parempaa jäähdytystä varten asensin jälleen macfanctld:n, jonka arvot ovat vielä hienosäätämättä. Noin perstuntumalta vaikuttaa siltä, että Mint ajaa konetta kuumempana kuin Lubuntu. Kaikkiaan käyttis tuntuu pyörivän ihan sutjakkaasti joitakin toimintoja lukuun ottamatta – buutti hidastui ja esim. taustakuvaa vaihtaessa odottelu on melkoinen, mutta toisesta päästä käytöstä tuli muuten mukavampaa.
Socket M -kantaan saa vielä marginaalisesti nopeampiakin prosuja, mutta suurin päivitys tulisi epäilemättä SSD-levystä. Tämän ikäiseen koneesen ei kuitenkaan viitsi laittaa enempää rahaa kiinni, sillä kohta lähestyy se raja, kun olisi jo kannattanut ostaa suosiolla uudempi käytetty Mini. Masiina saa siis olla tässä muodossaan eläkkeelle asti. Tavoite on saavutettu: lisää tehoa taskurahalla ja pari vuotta lisää käyttöikää.
April 30th, 2015
Tulipahan hankittua taas yksi ARM-lauta lisää, nimittäin Odroid-C1. Aiemmin olin jo testaillut Odroid-U2:ta, joka jäi kuitenkin aika vaisuksi kokemukseksi (ja taisi lopulta jotenkin hajota). Viime vuosien varrella kokoelmiin on kertynyt muitakin laatikoita ja piirilevyjä, kuten Raspberry Pi, CompuLab Trim-Slice ja Efika MX. Järin hyviä kokemuksia niistä ei ole mistään jäänyt, mutta ehkäpä tällä kertaa?
Odroid-C1 on ainakin paperilla mielenkiintoinen tapaus, etenkin 35 dollarin hintansa huomioiden: on 1,5 GHz Cortex-A5, neljä ydintä ja gigatavu muistia. USB-portteja on kokonaiset neljä ja liittimiä muutenkin moneen lähtöön. Gigabitin Ethernet on oikealla piirillä, joten nopeuden pitäisi olla oleellisesti parempi kuin keskivertopurkissa. Grafiikasta huolehtii Mali-450 MP2, joka tukee OpenGL ES 2.0:aa sekä Linuxissa että Androidissa. Massamuistiksi kelpaa tuttuun tapaan (syvästi inhoamani) microSD tai nopeampana vaihtoehtona eMMC. SD-korttien hitaus jähmettää toiminnan levyintensiivisissä tehtävissä, joten tilasin C1:n kylkiäisiksi kahdeksan gigan eMMC:n, joka osoittautukin kohtuullisen nopeaksi (hdparm -t:n mukaan lukunopeus 60 Mt/s).
Asennus lähti tuttuun tapaan kangerrellen liikkeelle. C1:n ehdottelema 1080p ei kelvannut Samsungin littutelkkarille (laite näyttää vain 1080i:tä) ja mitään tunnistusta ei tietenkään ole. Eipä se kelvannut HP:n näytöllenikään, sillä HDMI pitää ensin asettaa DVI-tilaan. SD-kortin tapauksessa korjaus olisi helppo tehdä FAT-osiolla sijaitsevaan boot.ini-tiedostoon, mutta eMMC onkin eri maata. Mukana tullut microSD-adapteri ei suostunut toimimaan kortinlukijassani, joten hetken näytti toivottomalta. Onneksi vakiona asennettu Ubuntu laittaa SSH-palvelimen päälle, joten purkin IP:n selvitettyäni pääsin korjaamaan tilanteen etänä. Näyttöliitin on jokseenkin raivostuttavasti micro HDMI, johon tarvitaan oma piuha tai adapteri, eikä pieni rimpulaliitin tahdo oikein pysyä paikallaan.
Lopulta päästiin itse Ubuntuun asti. Näppis, hiiri, verkko, äänet (vain HDMI) jne. perusteet toimivat suorilta ja Gnome-työpöytä tuli näkyviin. Kuten niin usein näiden ARM-laitteiden kohdalla, X on joko kokonaan tai vain pieneltä osin kiihdytetty, joten miksikään ykköskoneeksi tällaista ei viitsisi laittaa. Testailin CPU:n tehoa isohkolla bc-laskulla, jonka perusteella yksittäinen ydin on hieman hitaampi kuin Core Duo 1,66 GHz -Minissäni. SunSpider-testi taas meni huomattavasti huonommin ja nopeus jäi kolmannekseen CD:stä; lieneekö tuossa Chromiumissa edes JIT-kääntäjää päällä? Androidille sellainen toki onkin. Kiihdytettyä video-overlaytä ei tietenkään ole, mutta mukana seuraava Kodi ilmeisesti kiertää puutteen ES:n kautta.
2015 ei taida vieläkään olla The Year of the ARM Linux Desktop, sikäli heikosti arkikäyttö laitteella sujuu. Ikävä sanoa, mutta Intel-pohjaiset laitteet toimivat joka suhteessa paremmin tällaisessa käytössä: softat ovat paremmin optimoituja, distrot paremmin testattuja ja näytönohjaimille on esim. jotain muutakin tukea kuin kiihdyttämätön 2D-bufferi. Pieneltä kuulostava, mutta merkittävä ero on se, etteivät ARM-pohjaiset laudat tue aitoa OpenGL:ää, mikä rajaa heti osan ohjelmista pois. Kiihdyttämätön SDL jää sekin vaisuksi, eikä tilannetta yhtään auta se, että käytettävää resoa ei voi vaihtaa lennossa pienempään. Innokkaat säätäjät ovat sentään tehneet esim. emulaattoreista optimoituja erikoisversioita, jotka toimivat geneerisiä Linux-versioita paremmin.
Androidilla tilanne olisi ohjelmien osalta epäilemättä parempi, sillä puhelimien ja tablettien vuoksi kunnon rautatuki on piirivalmistajille elinehto. Omalta osaltani Antero saa kuitenkin jäädä kännykkään; ehkäpä kotialttarin TV:ssä (jos sellainen olisi) se olisi paikallaan. Toistaiseksi firmat eivät ole tarjonneet Chrome OS:ää Linuxin (tai Androidin) vaihtoehdoksi, mutta siinä olisi järkensä: pikkufirmoilla kun ei ole osaamista tai edes mielenkiintoa yrittää saada kokonaista perinteistä Linux-distroa kunnolliseen kuosiin.
Sama kysymys kuin ennenkin: mitä tällä nyt sitten tekee? Taskussa kulkeva serveri, tiettyä emulaattoria pyörittävä pikkupurkki, infonäytön ohjauskone, leffatoistin kotialttarille – sulautettuja käyttökohteita on helppo keksiä. Työpöytäkäyttöön en C1:tä laittaisi niin kauan kuin kiihdytettyä X:ää ei ole näköpiirissä. Tuotetuki ei tällaisille laudoille ole perinteisesti järin pitkä, minkä vastapainoksi harrastajat sentään porttaavat ja korjaavat – dokumentaation sallimissa rajoissa – omia suosikkidistrojaan pitkäänkin laitteen markkinoilta katoamisen jälkeen.
Sekä hinnan että ominaisuuksien puolesta Odroid-C1:n ilmeinen kilpakumppani on hiljattain ilmestynyt Raspberry Pi 2, joka on oleellisesti alkuperäistä Raspia tehokkaampi. Paperilla C1 voittaa, mutta toisaalta Raspin ympärilleen keräämä massiivinen yhteisö kääntänee tilanteen Vatun eduksi. Työpöytäkäytön mahdollistamiseksi on tehty töitä: pikkulaitteelle luonnostaan sopiva LXDE toimii ilmeisesti jo jokseenkin käyttökelpoisesti ja osin kiihdytettynä. Seuraava postaus näiltä tiimoilta, kunhan ehdin Raspi 2:n äärelle.
April 18th, 2015
Halvalla hankittu, Lubuntua ajeleva Core Duo -Mini alkoi käydä ahtaaksi: etenkin HD-matskulla käväistiin jo uhkaavan lähellä 100% prosessorikuormaa ja webbiselailukin saisi olla riuskempaa. Muistin olin jo nostanut täyteen kahteen gigatavuun, joten kiintolevyn lisäksi oli päivitettävissä enää prosessori – vanhimmissa Mineissähän on Socket M -kanta. Siispä eBayltä sopiva prosu käytettynä ja iFixitin ohjeiden mukaan vaihtoon. Savotta on vaikeudeltaan keskitasoa: ei mikään hermoja raastava, mutta ei ihan triviaalikaan. Lukuisat pienet liittimet ja etenkin prosessorin siilin kanssa askartelu olivat tämän urakan pahimmat haasteet.
Alkuperäinen kivi oli Core Duo 1,66 GHz (T2300), ja tilalle meni Core 2 Duo 2,0 GHz (T7200). Pelkkien kellojaksojen sekä BogoMipsien valossa uusi tulokas on 20 % nopeampi, mutta käytännön tilanteissa ero on tietysti jotain aivan muuta erilaisten pullonkaulojen kuten muistin ja kiintolevyn vuoksi. C2D:ssä on tuplamäärä välimuistia (4 MB), mikä ei ainakaan tilannetta heikennä. Katsotaanpa, mitä erilaiset testit ovat mieltä:
- SunSpider 0.9.1 Chromiumilla: 512 ms -> 364 ms (+41 %)
- SunSpider 1.0.2 Chromiumilla: 500 ms -> 355 ms (+41 %)
- echo “2^900000” | bc: 10 s -> 6.734 s (+49 %)
- 720p-videopätkä VLC:llä: 55 % -> 40 % (+38 %, tosin hieman kyseenalainen lukema)
- Testipätkän pakkaus Handbrakella (h264): 13.41 fps -> 21.15 fps (+58 %)
Varovaisenkin arvion mukaan nopeutta tuli 40 % lisää ja etenkin raskaan Handbraken tapauksessa jopa huomattavasti enemmän. Odotettua paremmat tulokset selittyvät paitsi välimuistilla, myös piirin muilla sisäisillä kohennuksilla.
Muistin maksimimäärää päivitys ei kohenna, mutta ainakin Linuxia pystyisi ajamaan tämän jälkeen 64-bittisenä. Mac OS X pakottaa koneen 32-bittiseen tilaan, mutta sekin rajoitus on ilmeisesti kierrettävissä. Näillä puheilla siis varsin kelpo päivitys – olettaen, että kone pysyy jatkossakin vakaana. Rahalla saisi vielä nopeampiakin Socket M -piirejä (ainakin 2,33 GHz), mutta lähes kymmenen vuotta vanhaan Miniin ei viitsi kovin suuria summia sijoittaa. Arkikäytössä huomattavasti parempi hankinta olisi ajanmukaisempi kiintolevy, sillä Minin vakiolevy on todella hidas: hdparm-testin mukaan lukunopeus on vain 39 Mt/s.
edit: Uusi prosari pöhää aika kuumana, ja vakioasetuksilla käytiin kovan kuorman alla jo 80 asteessa. Ei hyvä. Tästä PPA:sta löytyi onneksi näppärä macfanctld, joka pitää koneen kylmempänä. Minin jäähdytys ei ole luonnostaan kovin hyvä, joten CPU on joutilaanakin noin 49 asteessa.
edit2: Internetin uutistoimiston mukaan muistia saa kolmeen gigaan asti CPU-päivityksen jälkeen, kunhan päivittää firmiksen. Sitä varten koneessa tosin pitäisi olla ensin OSX, eli hieman säädöksi menisi.
April 16th, 2015
Those of you who have tried to run the VICE emulator on Crouton+LXDE have probably noticed that it doesn’t go to proper fullscreen – probably due to some conflict with Openbox. A bit better on Xfce4 (keep pressing alt-d a few times), but not perfect, and I don’t use it anyway. After experimenting with various compilation options I eventually got SDL UI working, but that’s very crude and requires recompiling anyway. So let’s make and add a new mode instead:
xrandr --newmode "768x580_60.00" 35.19 768 792 872 976 580 581 584 601 -HSync +Vsync
xrandr --addmode LVDS1 768x580_60.00
After this start VICE again and go to Settings – VIC-II settings – Fullscreen settings – XRandR Resolutions and choose the brand new mode. After this alt-d should bring up a rather tidy fullscreen with no desktop remains or window borders anywhere.
edit: LVDS1 is for the internal display of this model, you might need to change it for yours. Plain “xrandr” will tell you what is available.
April 5th, 2015
Pitkään taistelin tabletin ostamista vastaan – tien päältä voi surffata tarpeeeksi kännykällä ja muuten käytän mieluummin ihan oikeaa täysikokoista tietokonetta – mutta lopulta kamelin selkä katkesi. Tänä vuonna on tullut tihrustettua bussissa niin paljon elokuvia ja sarjoja kännykän ruudulta, että tilanteelle piti hiljalleen tehdä jotain. Verkkokaupan halvin kikkale oli Samsung Galaxy Tab 3 Lite 80 euron hinnallaan, joten sellainen siis kokeiluun. Kylkeen vielä AKG:n edullisehkot in-ear-napit.
Samppa on uusimpiin tabletteihin verrattuna vaatimaton ominaisuuksiltaan: kamera on tuhnu, tallennustilaa vain 8Gt, näytön tarkkuus vain 1024×600 eikä katselukulmakaan mikään kehuttava. Painoakin on yllättävän paljon laitteen pienen koon huomioiden. Miksikään läppärin korvaajaksi tästä ei siis kohtuudella ole, mutta tarkoitus olikin vain ja ainoastaan toistaa leffoja. Puutteista huolimatta täytyy samalla hämmästellä, kuinka paljon elektroniikkaa 80 eurolla saa (edullisuus selittyy pitkälti silläkin, että tämä kyseinen malli lienee kohta poistumassa).
Androidissa tulee toki valmiinakin videotoisto, mutta kun en halunnut säätää liikaa kodekkien ja tekstitysten kanssa, niin tarvittiin parempi vaihtoehto. Tutusta VLC:stä on kelpo Android-versio, joka oli jo näyttänyt kyntensä kännykällä, joten valinta oli helppo – osa muuten ilmeisen hyvistä toistimista on maksullisia.
Ensimmäinen DVD-rippi kokeiluun ja pyörihän se, mutta… välillä kuva veti rakeiseksi ja sieltä täältä tippui jopa frameja. Halpa Samsungin kännykkänikin oli selvinnyt SD-tason pätkistä täysin kunnialla, joten missä vika? Ensimmäisenä epäilin muistikorttia, jonka kanssa oli ollut ongelmia toisessa laitteessa. Toinen, surullisempi oletus oli se, että prosu on yksinkertaisesti liian hidas tai että VLC ei osaa käyttää sillä rautakiihdytystä. Pieni googletus paljasti, että VLC:n asetusten syövereissä on säätöjä rautakiihdytykselle ja käytettävälle grafiikkamoodille. YUV ja Full acceleration sieltä päälle ja johan soi.
Tulikaste bussissa on vielä tekemättä, mutta ainakin toistaiseksi vaikuttaa lupaavalta. Pikaisesti kokeilemani 720p-pätkä pyöri sekin ilman mitään ongelmia. Suurin osa leffoistani on joka tapauksessa DVD:llä ja näytön tarkkuuden huomioiden HD-laadulle on niukasti tarvetta. Kysymysmerkkejä ovat toistaiseksi epäsymmetrinen katselukulma (VLC osaa onneksi toimia molemmin päin) ja auringon heijastukset (sikäli kun tätä menoa ikinä kesä tulee). Heijastelun estämiseksi on saatavilla kalvoja, mutta ne saattavat heikentää kuvanlaatua, minkä lisäksi samalla projektin hinta taas hieman kasvaa.
edit: näin kesän korvilla tuo peilinäyttö vaan ei toimi bussissa. Laittelin siis kalvon, joka auttaakin asiaa huomattavasti. Ei ollut mikään helppo asennettava, sillä pölyä jää helposti väliin. HD-matsku on välillä hieman ärsyttävästi tökkäissyt, joten voi olla parempi pitää leffat 720p:tä matalammalla tarkkuudella.
April 1st, 2015
Quite many people seem to have the same problem that I did: occasional jumpy mouse and random slowdown/freezes with X.org and Intel GMA (or newer). Dunno if the problem has been fixed already, but here’s something worth trying if system updates don’t do the trick (run as root):
echo 0 >/sys/module/drm_kms_helper/parameters/poll
Worked for me and another friend. To make it permanent, add the line to for example /etc/rc.local. The bug has something to do with X.org periodically checking for external displays, which seems to cause an irritating freeze ranging from a fraction of a second to even several seconds.
February 24th, 2015
Vanhat Fit-demot alkoivat muuttua hiljalleen vaikeasti ajettaviksi – Mäkillä lähes mahdottomiksi. Kymmenen vuotta sitten tietotekninen kenttä näytti kovin erilaiselta: esimerkiksi Mäkkäreissä oli vielä PPC-prosessorit. Rosettan kadottua Mac OS 10.7:n myötä ei vanhoja produja saanut enää helposti näytille, kun en jaksanut ruveta kääntämään ja paketoimaan kaikkia yksitellen jälleen kerran. Raspberry Pi:n myötä iski taas pieni porttausinto pari vuotta sitten, mutta kaavailtu demokokoelma jäi silloinkin tekemättä. Nyt sain lopulta aikaan, kun Manukin teki menuun grafiikat:
Raspi-versio on vielä tekemättä, mutta Linuxilla ja etenkin OS X:llä saa nyt nuo kymmenen tekelettä ajettua. Vanhaan malliin sorsat ovat taas jaossa, tällä erää SVN:ssä: svn://www.kameli.net/marq/autopsy. Jos intoa ja aikaa sattuu riittämään, niin olisihan tuohon lisättävää. Etenkin 4k-introt olisi kiva saada kaikki. Anataus 5–7:n sorsat ovat hukassa, joten ne jäävät aika väistämättä sarjasta puuttumaan. Niin ja sitten vielä se linkki.
edit: Oli jäänyt libbejä pois OS X -versiosta. Nyt pitäisi olla toimivampi.
October 19th, 2014
Sheesh, THIS basic stuff really ought to work already, but it doesn’t seem to. When you press the eject key on the keyboard, nothing happens. It’s easy to fix, but not quite evident at first. Add the following piece to ~/.config/openbox/lubuntu-rc.xml (or might be just rc.xml) together with the rest of the key bindings:
<!-- Eject with... eject -->
<keybind key="XF86Eject">
<action name="Execute">
<command>eject</command>
</action>
</keybind>
After that killall -USR2 openbox and things should be a-ok.
August 19th, 2014
Quite many people seem to suffer from the same problem as I with VLC versions around 2.1.4: DVD playback stutters, jumps and lags. There didn’t seem to be any definitive solution to the problem and it doesn’t even affect everybody. If you’re googling around, then here’s what I did: switch audio settings from default or ALSA to Pulseaudio (and install it if needed, like in Lubuntu). Tips like setting the drive region, changing the demuxer or installing various extra libs worked as good as waving your hands in the air. It seems there’s some problem with the way audio is synchronized with ALSA. Apparently the bug is fixed in 2.1.5, but as of now all *.Ubuntus don’t yet come with that version or aren’t otherwise patched.
August 19th, 2014
A couple of weeks ago I didn’t even know that there are WLAN-enabled SD cards, but such beasts exist indeed. Usually they are meant for cameras and automatic uploading of recent photos, but a creative mind can quite obviously think of a lot of other uses for them. The most interesting product seems to be Toshiba FlashAir, since it allows file upload unlike most other devices. It’s not too expensive either, so I got myself the 8G model.
Instructions on setting up the card can be found on other sites. As a matter of fact, the documentation is surprisingly extensive. At its heart the card contains a web server that can be used for different transactions (plus those automatic uploads that I’m not interested in). It didn’t take much effort to edit the needed config file to get the gadget set up. After that you just need to find out its IP and start browsing. There are various hidden CGI files, such as upload.cgi, that let you do a number of things ranging from file browsing to configuration. They and their parameters are all described on the FlashAir Developers’ site.
I expected there to be some ready-made handy tool for file handling and maybe there is, but all I could find were various code snippets in Python or PHP. Browser-based file handling isn’t that great, so I ended up hacking together a little shell script called FA that lets you do the most needed basic stuff from the command line. Should work in any *nix, as long as you’re using bash and have cURL installed. Maybe even Cygwin or similar, who knows. Use as you wish, but don’t come complaining to me if your files were lost 🙂
The original reason for getting the card was to use it with various oldschool computers and their card readers. So far I’ve only tried Sinclair QL and it kind of works. The only remaining problem is that the card doesn’t deal well with reset: after that you need to reinsert it, which sort of beats the purpose of wireless data transfer. After reinserting the card it also takes about 10 seconds to be back online, which is a bit annoying if you need to wait for it frequently. I’ll update this post when I’ve experimented with other machines.
I’m sure there’s more to discover when dealing with other machine/card reader combinations. For example, I don’t know if the filesystem needs to be FAT32. If so, some readers will not work.
edit: Similar behavior with the 1541 Ultimate. Initially the card works like an angel, but after the C64 has accessed the virtual drive the web server disappears until the next cold boot or card reinsertion. Mere reset doesn’t help.
edit2: Another interesting discovery is the user IO mode, where you can control individual SD pins as you see fit. Could make an interesting wireless controller or something.
edit3: According to Tero’s tests, the card works better with a ZX Evolution. It seems that the Evo doesn’t kill the WLAN after a reset.
August 11th, 2014
Next Posts
Previous Posts
