Kurssin aikana esille tulleita kysymyksiä vastauksineen

K: Miten erottaa ohjelmat muista tiedostoista?
V: Unixissa ohjelma tai komentojono ei ole mitenkään erityinen tiedosto. Ajettavilla tiedostoilla on päällä x-lippu (ks. luku 7). Komennolla file voi myös tarkastella onko tiedosto ohjelma.

K: Voiko Linuxissa tehdä C-ohjelmia, jos asennuksessa on valittu C-paketit?
V: Kyllä voi. Kääntäjä toimii komennolla gcc (GNU C Compiler). C++ -kääntäjä toimii komennolla g++. Muita C-työkaluja ovat mm. make ja ar. Lisää tietoa GCC:stä saa komennolla info gcc.
Esimerkki ohjelman käännöstä:

gcc -o hello hello.c

K: Miten tekstikonsolin saa lukittua?
V: Red Hatin asennuspaketeissa on vlock-niminen ohjelma, jolla konsolin voi lukita. Pakettia ei asenneta oletuksena. X lukitaan ohjelmalla xlock, jota sitäkään ei asenneta oletuksena.

K: Miten rajataan ifconfig-komennon käyttöoikeus vain tietyille käyttäjille?
V: Normaalisti tehtäisiin yksinkertaisesti ryhmä, jolla on oikeudet ajaa ohjelmatiedosto. Jotta ifconfig toimisi, pitää sillä olla suid-bitti päällä (ks. luku 7) ja tämän vuoksi toimitaan hivenen poikkeavasti. Ohjelmalle asetetaan suid-bitti, annetaan suoritusoikeus ryhmälle ja poistetaan kaikki oikeudet muilta:

chgrp ryhma ifconfig
chmod u+xs ifconfig
chmod g+x ifconfig
chmod o= ifconfig

K: Miten vaihdetaan päätteen tyyppiä lennossa?
V: Ympäristömuuttujalla TERM, turvallinen veikkaus on vt100. Linuxin oletus on linux ja X:ssä xterm, mutta kaikki ohjelmat eivät niitä tunne.

export TERM=vt100

K: Mikä on hyvä tapa asentaa Windows 95 ja Linux samaan koneeseen?
V: Ensin kannattaa asentaa Windows ja jättää osioinnissa vapaata tilaa Linuxin osioita varten. Linuxille voi tehdä joko primäärisiä osioita tai asentaa sen Windowsin jatketulle osiolle omaan osioonsa. LILO (Linux loader) asentuu ensimmäiseksi bootloaderiksi ja siitä voi käynnistää joko Linuxin tai Windowsin.

K: Miten rinnakkaisliitäntäisen Zip-aseman saa toimimaan Linuxissa?
V: Yksinkertaisimmillaan pitäisi riittää modprobe ppa ja sen jälkeen levyn /dev/sda4 liittäminen haluttuun paikkaan vfat-tyyppisenä. Samaiselle rinnakkaisportille ei saa olla ladattuna lp-moduulia.

K: Kuinka Red Hatissa saadaan päälle/pois graafinen kirjautuminen?
V: Tiedostossa /etc/inittab kohdassa id:3:initdefault on 3, jos kirjaudutaan normaalisti tai 5, jos kirjaudutaan suoraan X:ään.

K: Miten voi estää PPP-yhteyden salasanan tallentumisen selkokielisenä?
V: Yksinkertaisinta on kysyä PPP:n käynnistysskriptissä read-komennolla salasana ympäristömuuttujaan. Tällöin PPP:n käynnistys on tehtävä PPP-HOWTOn mukaisesti.

K: Miten LILOn käynnistymistä muokataan?
V: LILOn asetukset ovat tiedostossa /etc/lilo.conf. Kun asetuksia on muokattu, pitää ajaa komento lilo. Ensimmäisenä asetustiedostossa oleva käyttöjärjestelmä käynnistyy oletuksena. Ohjeita LILOn asetuksiin löytyy tiedostosta /usr/doc/HOWTO/mini/LILO.

K: Miten saa hakemiston /usr/games pelit toimimaan?
V: Hakemisto ei ole valmiina polussa, eli pelejä ajettaessa pitää joko antaa niiden koko polku tai mieluummin mennä ko. hakemistoon ja ajaa ohjelma tyyliin ./komento, kuten ./fortune. Osa peleistä on tekstipohjaisia ja toimii vaikkapa Xtermissä, mutta osa täytyy ajaa tekstikonsolista niiden käyttämän SVGALib-grafiikan vuoksi.

K: Miten Linuxissa tehdään komentojonoja ja miten niitä ajetaan?
V: Komentojonot ovat tekstitiedostoja, joiden alussa on seuraava rivi:

#!/bin/sh

K: Mistä saa Linuxille hyviä CD-R-ohjelmia ja tarvitaanko CD-R:lle ajuria?
V: Toimiva perusohjelma on cdrecord. ISO-imagejen tekoon on komento mkisofs. IDE-CD-R ei tarvitse mitään erityisiä ajureita nykyään, mutta kerneliin täytyy kääntää SCSI-emulaatio. Tarkempia tietoja on cdrecordin dokumenteissa. cdrecord ja mkisofs löytyvät ainakin täältä:
ftp://ftp.funet.fi/pub/Linux/INSTALL/RedHat-contrib/libc6/i386/

K: Voiko Linuxilla katsella DVD-elokuvia?
V: Tilanne paranee koko ajan, mm. Creative Labs on lähtenyt mukaan tukemaan Linuxin DVD:tä. Osoitteessa http://www.linuxdvd.org/ on ajantasaista tietoa.